Etusivu > Pyhät juhlat >

Mikkelinpäivä

Ihana enkeli vierellä käy

Mikkelinpäivää vietetään enkelien päivänä. Enkelit kuvataan Raamatussa Jumalan sanansaattajina, jotka suojelevat ja opastavat ihmistä. Enkelien sunnuntai on koko perheelle hyvä päivä tulla kirkkoon. Silloin voi laulaa enkeleistä ja aistia Jumalan valoa, jota enkelitkin sädehtivät.

Mikkelinpäivän keskushahmo on Raamatussa mainittu arkkienkeli Mikael. Hän tuo kirkon juhlakalenteriin muistutuksen siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. Mikaelin kunnioittaminen ja juhliminen alkoi jo 400-luvulla Fryygiassa.

Italiassa tunnetaan samoilta ajoilta useita pyhälle Mikaelille omistettuja kirkkoja ja kappeleita. Hänelle omistettu päivä oli jo tuolloin 29. syyskuuta. Suomen luterilainen kirkko viettää mikkelinpäivää 29.9. tai jos se on arkipäivä, sitä seuraavana sunnuntaina.

Arkkienkeli Mikael on mainittu Raamatussa viidesti (Dan. 10:13, Dan. 10:21, Dan. 12:1, Juud. 1:9, Ilm. 12:7). Kristillisessä perinteessä myös Rafael ja Gabriel on luettu arkkienkeleiksi tai ylienkeleiksi, jota sanaa nykyinen raamatunkäännös käyttää.

Luterilaisessa kirkossa enkelijuhlien lähes ainoaksi hahmoksi on jäänyt arkkienkeli Mikael. Virsikirjassa häntä ei mainita, Gabriel sen sijaan mainitaan virressä 20. Kaiken kaikkiaan enkelit ovat esillä kymmenissä virsissä. Mikkelinpäivä on edelleen suomalaisessakin kalenterissa muun muassa Mikaelin, Mikon, Miikan ja Mikaelan nimipäivä.

Mikkelinpäivän evankeliumi asettaa uskon esikuvaksi lapsen

Mikkelinpäivänä kirkoissa vietetään usein perhemessuja. Päivän evankeliumi (Matt. 18:1–10) asettaa uskon esikuvaksi lapsen ja kertoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja. Sanoma enkeleistä on tarkoitettu kuitenkin myös aikuisille. Päivän liturginen väri on valkoinen.

"Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: 'Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.'" (Matt. 18:2-3)

Teksti: evl.fi

Mikkelinpäivän perhemessut

Muut tapahtumat

Lapsi on Jumalan rakkauden silmäterä ja hyvyyden lähettiläs

Useimmille tuttu laulu Suojelusenkeli ja Enkeleiden sunnuntain muut laulut, rukoukset ja Raamatun kertomukset muistuttavat, että kristinuskoon liittyy luottamus suojelusenkelin hyvyyden voimaan. Jeesuksen mukaan lasten enkeleillä on aikuisiin verrattuna erityinen etuoikeus, välitön näköyhteys Jumalaan. Miltä Jumala näyttää, sitä ihminen ei vielä tiedä, mutta enkelit tietävät.

Aurinko tai valo ovat Raamatussa käytettyjä vertauskuvia Jumalasta. Enkeli ei ole aurinko eikä perimmäinen valonlähde, mutta enkeli on Jumalan puolella, valon ja hyvän palvelija ja valon heijastaja. Toisinaan lasta on sanottu enkeliksi kun on koettu, että jokainen lapsi pelkällä olemuksellaan viestii Jumalan hyvyydestä ja rakkauden lämmöstä. Enkelit ja lapset hoitavat tässä mielessä samaa tehtävää, he luovat valoa ja Jumalan kohtaamisen avointa vyöhykettä ympärilleen. Valo on täällä jo!

Teksti: Arto Helle