Etusivu > Uutiset ja tapahtumat > Uutiset > 2014 > Elokuu >

Suomenlinnan kirkko 160 vuotta

Suomenlinnan kirkko 160 vuotta

19.08.2014 12:47 / päivitetty 08.09.2014 08:56

Suomenlinnan harmaaksi rapattu kirkko on Helsingin vanhimpia pyhäköitä. Kirkontornista loistava majakka luotsaa valollaan merellä ja ilmassa sekä Suomenlinnan saarella kulkijoita morsettamalla Helsingin merkiksi H-kirjainta. Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854 ja se vihittiin käyttöön samana vuonna, 160 vuotta sitten. Suomenlinnan kirkon juhlaviikkoa vietetään 31.8.–7.9.2014.

Nykyään Suomenlinnan kirkko palvelee saaren asukkaita ja mantereelta tulevia seurakuntalaisia kuin myös saarella vierailevia matkailijoita. Se on lisäksi suosittu vihki- ja konserttikirkko sekä Tuomiokirkkoseurakunnan lapsi- ja kouluikäisten kerhojen pitopaikka.

Juhlaviikon ajan kirkossa on esillä Kotikirkkoni-näyttely. Näyttely on avoinna ke–12–16 ja tilaisuuksien yhteydessä. Kaikkiin viikon tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tapahtuu juhlaviikolla 31.8.–7.9.2014

su 31.8. klo 14 Elomessu ja Suomenlinnan kirkon 160-vuotisjuhla.Tuomiorovasti Matti Poutiainen, saarna, kappalainen Ermo Äikää, liturgia, kanttori Elisa Murtoperä, Suomenlinnan lapsikuoro ja Linnoituksen laulajat, johtaa Pirita Koivukoski, Jouko Terävä, pasuuna. Messun jälkeen keittoa ja kakkua kryptassa ja kirkon pihalla.

ma 1.9. klo 8–14.30 Kirkonrotan tarinoita lapsille. (Varaukset etukäteen: nana.honkasalo@evl.fi)

ti 2.9.
klo 9.30 Perhemuskari (Avoin ja maksuton).
klo 14–17 JuhlaOlkkari kouluikäisille kryptassa.
klo 21 Konsertti kryptassa. Anne Hätönen, klavikordi.

ke 3.9.
klo 8–14.30 Kirkonrotan tarinoita lapsille. (Varaukset etukäteen: nana.honkasalo@evl.fi).
klo 14 Keskiviikkokahvit kryptassa.

to 4.9.
klo 8.30 Ekumeeninen aamurukous ortodoksin johdolla.
klo 19 Konsertti: Armorikkaita vuosia. Uspenskin katedraalikuoro, johtaa Mikko Sidoroff, Inka Kinnunen, sopraano, Risto Pulkamo, baritoni, Elisa Murtoperä, urut, Tove ja Jukka Leppilampi ystävineen, Ermo Äikää, juonto.

pe 5.9. klo 18 Avoin raamattupiiri kryptassa.

la 6.9. klo 18 Hengellisten toivelaulujen ilta. (Toiveet: tuomiokirkko.srk@evl.fi tai tilaisuuden aikana).

su 7.9. klo 14 Kantaattimessu. Saarna ja liturgia pastori Yrjö Ikonen.Messuun sisältyy G.F. Telemannin soolokantaatti: Ihr, deren Leben mit banger Finsternis umgeben, urkuri Anna-Maria Lehtoaho, kanttori Inka Kinnunen, Musici Cathedralis. Messun jälkeen tykkisluupin pienoismallin luovutus ja kirkkokahvit.

Lyhyesti Suomenlinnan kirkon historiasta

Suomenlinnan harmaaksi rapattu kirkko on Helsingin vanhimpia pyhäköitä. Kirkontornista loistava majakka luotsaa valollaan merellä ja ilmassa sekä Suomenlinnan saarella kulkijoita morsettamalla Helsingin merkiksi H-kirjainta.

Viaporin merilinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748. Suunnitelmissa oli myös kirkon rakentaminen, mikä jäi tuolloin toteuttamatta. Kun Ruotsi menetti vuoden 1809 sodassa Viaporin ja koko Suomen Venäjälle, virisivät kirkon rakennussuunnitelmat uudelleen. Keisari Nikolai I antoi vuonna 1837 pietarilaiselle arkkitehdille Konstantin Thonille tehtäväksi suunnitella ortodoksikirkko, joka palvelisi Viaporin venäläistä varuskuntaa. Kirkko valmistui vuonna 1854 ja se vihittiin käyttöön samana vuonna.

Kun Suomi itsenäistyi 1917, vihittiin kirkko 28.4.1928 luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Sen oli suunnitellut arkkitehti Einar Sjöström. Viidestä bysanttilaistyylisestä kupolitornista neljä hävitettiin, ja viides, kirkon nykyinen päätorni, sai pukea ylleen kustavilaisajan kuosin mukaisen vaipan.

Puolustusvoimat luovutti rakennuksen Helsingin evankelisluterilaisille seurakunnille vuonna 1960. Arkkitehti Veikko Leistén laati kirkolle laajan korjaussuunnitelman. Korjaustöiden valmistuttua kirkko vihittiin uudelleen käyttöön helmikuussa 1964.

Kirkon torniin, ristin alle, asennettiin vuonna 1929 majakka, joka oli ensin kaasumajakka ja sittemmin sähkökäyttöinen. Majakka ei enää ole aktiivikäytössä

Kirkkoa ympäröi 1850-luvulla Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisista tykinputkista ja salmien sulkemiseen käytetyistä ketjuista pystytetty aitaus. Itsenäistymisen jälkeen sisäänkäyntejä reunustavien tykkien päälle kiinnitettiin Suomen vaakunaleijonat.

Kirkon ulkoseinustalla on talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden rannikkopuolustajien muistomerkit. Suomen merivoimien palveluksessa kaatuneiden virolaisten muistomerkki paljastettiin vuonna 1996.

Suomenlinnan kirkon kirkonkello on Suomen suurin. Se sijaitsee kirkon sivustalla erillisessä tapulissa. Kello on valettu 1885 Moskovassa ja se painaa 6 683 kiloa.

Kirkkotekstiilit ovat tekstiilitaiteilija Eija Armisen käsialaa. Keraamiset ehtoollisvälineet on suunnitellut Soile Paasonen ja vihkiryijyn ja lasten alttarin tekstiilit Lilli Unkari. Nämä molemmat taiteilijat asuvat Suomenlinnassa. Adventtiaikana kirkkosalissa on esillä suomenlinnalaiseen ympäristöön sijoitettu, Minna Hankivaaran tekemä, keraaminen seimiasetelma.

Kangasalan urkutehtaan 1963 valmistamissa uruissa on 13 äänikertaa.

Kirkossa on 400 istumapaikkaa. Kryptassa on pöytäpaikka 50.

Tulosta tästä juhlaviikon ohjelma.

[ Liitteen nimi ] (, )

Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko eli Suomenlinnan kirkko venäläisaikaan. Kirkossa oli tuolloin yksi iso sipulitorni ja neljä pientä sekä pilasterikoristelu. Vasemmalla näkyy kirkon kellotapuli, joka on ulkoasultaan samanlainen kuin kirkko. Kirkon ympäri kiertää aita, jonka muodostavat ankkurikettingit ja niitä tukevat suusta ladattavien tykkien piiput. Lyhyet tykit ovat Ruotsin vallan ajalta ja pitkät Venäjän vallan ajalta. Kuva: Museoviraston kuva-arkisto.