Etusivu > Uutiset ja tapahtumat > Uutiset > 2016 > 03 >

Yhteiskunnan leikkaukset iskevät kaikkein heikoimmilla oleviin

Yhteiskunnan leikkaukset iskevät kaikkein heikoimmilla oleviin

31.03.2016 12:39 / päivitetty 31.03.2016 12:41

Helsingin seurakuntien diakoniatyössä näkyy, kuinka yhteiskunnan toteuttamat ja kaavailemat leikkaukset etuuksiin ja tukipalveluihin kouraisevat nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Vaikka yhteiskunnan linjauksena on hoitaa ihmiset kodeissaan, leikkaukset vaarantavat vanhusten ja vammaisten pärjäämisen omillaan. Hallitus on esittänyt muun muassa yli 75-vuotiaiden vammaisten tukia ja palveluja karsittavaksi ja muutettavaksi harkinnanvaraisiksi.

- Kuljetuspalvelujen ja päivätoiminnan karsiminen voi kaventaa iäkkään vammaisen elämänpiirin pahimmillaan omaan huoneeseen. Kun ei enää ole mahdollisuutta lähteä neljän seinän sisältä toisten seuraan, syntyy toivottomuutta ja ulkopuolisuutta, sanoo Helsingin seurakuntien diakoniatyön päällikkö Kirsi Rantala.

Diakoniatyö pyrkii lievittämään yksinäisyyttä järjestämällä avoimien ovien toimintaa, jonka osallistujamäärä kasvoi vuonna 2015 lähes 20 prosenttia. Helsingin seurakunnat perustivat lisää vertaistukiryhmiä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä ikäihmisille ja vammaisille. Viime vuonna ryhmiä oli 226.

Lisäksi diakoniatyöntekijät saavat viestiä esimerkiksi siitä, millaisia vaikutuksia vuoden alussa käyttöönotetulla lääkekulujen 50 euron alkuomavastuulla on. – Kaikilla ei ole varaa ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä heti, vaan lääkeostoksiin on haettava ensin toimeentulotukea. Tai lääkkeitä on varaa ottaa vain joka toinen päivä, Rantala jatkaa.

Merkittävä osa kirkon diakoniatyötä ovat luottamukselliset keskustelut, jotka tarjoavat tukea, auttavat löytämään ratkaisuja ja tarvittaessa ohjaavat yhteiskunnan palvelujen piiriin. Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijöillä oli viime vuonna runsaat 21 000 henkilökohtaista asiakaskontaktia. Keskustelujen aiheina olivat useimmiten talousvaikeudet sekä terveys- ja ihmissuhdepulmat.

Diakoniatyön asiakaskunta on nuortunut, ja etenkin yksinhuoltajien osuus apua hakeneista on kasvanut. Suurin osa diakonia-asiakkaista oli viime vuonna työttömänä tai muusta syystä työelämän ulkopuolella.

Taloudellista apua annettiin hieman edellisvuotta enemmän, noin 526 000 euroa. Apu sisältää ruokakaupan ja apteekin osto-osoituksia, laskujen maksamista sekä kriisiavustuksia.

Myllypuron elintarvikejakelussa kirjattiin vuonna 2015 noin 105 000 käyntiä, keskimäärin 750 käyntiä joka jakokerta. Erittäin monen avuntarve on pitkittynyt, ja leipäjonossa käydään vuosia. Herttoniemen seurakunta on elintarvikejakelun taustavoimana. Seurakuntien edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin lähes 30 000 ateriaa.

Helsingin diakoniatyö käynnisti viime vuonna uusia toimintamuotoja vastauksena kaupunkilaisten tarpeisiin. Esimerkkeinä mainittakoon Työtä kohti –projekti, joka tukee osatyökykyisten työllistymistä seurakuntiin, sekä vapaaehtoisten raha-asiain neuvojien rinkejä, joissa osaavat vapaaehtoiset neuvovat rahavaikeuksiin joutuneita lähimmäisiä.

Diakoniatyö tarjoaa tukea, toivoa, rukousta, soppaa, seuraa kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuen. Kirkon perustehtäviin kuuluva diakoniatyö auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti antamalla henkistä, hengellistä ja aineellista sekä käytännöllistä apua. Helsingin seurakunnissa on noin sata diakoniatyöntekijää. /

Myllypuron elintarvikejakelussa kirjattiin vuonna 2015 noin 105 000 käyntiä, keskimäärin 750 käyntiä joka jakokerta. Erittäin monen avuntarve on pitkittynyt, ja leipäjonossa käydään vuosia.