Etusivu > Uutiset ja tapahtumat > Uutiset > 2016 > 03 >

Pääsiäinen – elämä voittaa kuoleman

Pääsiäinen – elämä voittaa kuoleman

21.03.2016 08:05 / päivitetty 22.03.2016 15:28

Pääsiäinen, koko kristikunnan ja kirkkovuoden perusta, kristittyjen tärkein juhla, kantaa vanhaa hepreankielistä nimeä. Israelin kansan pesach on vapautumisen juhla. Se juhlistaa siirtymistä Egyptistä Luvattuun maahan.

Kristittyjen kautta juhlaan tuli uusi sisältö. Jeesuksen ylösnousemuksen kautta pääsiäisestä tuli synnistä ja kuolemasta vapautumisen juhla. Pääsiäistä ovat kristityt viettäneet aivan uskontomme alusta saakka. Pääsiäisjuhlan ajankohta voi sen sijaan vaihdella.

Nykyisin lännen kirkko laskee pääsiäisen paikan Nikean kirkolliskokouksen ohjeiden mukaan. Pääsiäinen on kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun ensimmäinen sunnuntai.

Kuvan kertomaa

Kuvataiteessa keskeisin elementti on kuoleman voittaminen ja taivaaseen astuminen. Giovanni Carlonen tekemässä kattomaalauksessa kuoleman voittamista kuvaa vasemmalla oleva, tyhjäksi jäänyt hauta. Kalliohaudan päällä kasvaa vihreä oksa. Näemme myös jo kuivuneen oksan saaneen uusia lehtiä. Ne kertovat elämästä kuoleman jälkeen.

Kalliohaudan edessä on kaksi enkeliä. Heidän edessään on kaatunut kivinen ovi, joka sulki haudan. Enkelit pitelevät käsissään Jeesuksen käärinliinaa. Toinen enkeleistä osoittaa sitä sormellaan kuin kysyen: näettekö ihmeen?

Taivaaseen nousevan Jeesuksen naulanjäljet sekä haava kyljessä todistavat kaiken tapahtuvan hänen kuolemansa jälkeen. Jeesuksen kädessään pitämä valkoinen lippu punaisella ristillä on vanha ylösnousemuksen tunnus. Punainen viittaa Jeesuksen vereen ja valkea viattomuuteen sekä vapautumiseen kuoleman kahleista.

Teosta kansoittavat erinäköiset ja -kokoiset enkelit. Enkeleillä on erilaisia eleitä, jotka kaikki todistavat kunnioitusta, ihmettä ja hartautta. Yhteen liitetyt kädet, joista tuli keskiajalla tapa rukoilla, kertovat alistumisesta Jumalan tahdon alle. Kädet rinnalla ovat hämmästyksen ja alistumisen merkki. Kohti taivasta nostetut kädet ja käsivarret kertovat hämmästyksestä. Jeesuksen oikealla puolella olevan enkelin pystyyn nostettu etusormi muistuttaa yhden ja ainoan Jumalan läsnäolosta.

Taustalla näemme viittauksen jo pääsiäissunnuntain tapahtumiin: Naisiin, jotka tulevat haudalle ja löytävät sen tyhjänä.

Ensimmäistä pääsiäispäivää vietetään tänä vuonna 27.3. Katso pääsiäistapahtumat täältä.

Pääsiäisateriat

Seitsemässä kirkossa on myös mahdollisuus nauttia yhteinen pääsiäisateria pääsiäisyön messun jälkeen.

Yhteistä pääsiäisyön ateriaa vietetään lauantaina 26.3. Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, kello 22 alkavan messun jälkeen sekä Hyvän Paimen kirkon Paimensalissa, Palosuontie 1, ja Kallion kirkon Kappelisalissa, Itäinen papinkatu 2, kello 23 alkavien messujen jälkeen.

Pääsiäisyön nyyttäreitä vietetään Hakavuoren, Aino Acktén tie 14, ja Pitäjänmäen kirkoissa, Turkismiehenkuja 4, kello 23 alkavien messujen jälkeen. Jokainen voi tuoda mukanaan syötävää yhteiseen pöytään.

Pääsiäisyön yöpalaa nautitaan Alppilan, Kotkankatu 2, ja Pihlajamäen kirkoilla, Liusketie 1, kello 23 alkavien messun jälkeen. Pihlajamäessä yöpala maksaa 5 euroa. Tapahtumat näkyvät pääsiäisenä sosiaalisessa mediassa hashtagilla: #samassapöydässä

Kuva: Giovanni Carlone, 1620-luku, Jeesuksen ylösnousemus. Basilica della Santissima Annunziata del vastato -kirkko, kattomaalaus. Genova, Italia. Valokuva Marco Peretto.