Etusivu > Uutiset ja tapahtumat > Uutiset > 2017 > 04 >

Seurakuntaneuvostossa käsitelty aloite uuden avioliittolain seurauksista etenee tuomiokapituliin

Seurakuntaneuvostossa käsitelty aloite uuden avioliittolain seurauksista etenee tuomiokapituliin

04.04.2017 13:39 / päivitetty 06.04.2017 15:49

Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston kokouksessa 3.4. käsiteltiin seurakuntaneuvostolle 29.3. jätetty aloite uuden avioliittolain seurauksiin liittyen. Aloitteen oli tehnyt ja allekirjoittanut 11 seurakuntaneuvoston jäsentä. Suurin osa aloitteen kohdista on kirkkoherran aiemmin antaman ohjeistuksen mukaisia ja toteutuvat seurakunnan toiminnassa. Kysymys seurakunnan sakraalitilojen käytöstä avioliittoon vihkimisessä ratkaistaan tuomiokapitulissa.


Viisi kohtaa sisältävällä aloitteella haluttiin tuoda esiin, että seurakunnan tulee kohdella tasavertaisesti kaikkia jäseniään sekä osoittaa aitoa hyväksyntää myös samaa sukupuolta olevien parisuhteita kohtaan. Aloitteessa esitettiin, että (1) seurakunnan sakraalitilat ja muut tilat ovat käytettävissä kaikkien parien avioliittoon vihkimiseen. Toisena asiana aloitteessa tuotiin esiin se, että vihkiparit voivat järjestää hääjuhlansa seurakunnan tiloissa niiden käyttöä koskevien säännösten puitteissa. (3) Kirkkoherranvirasto suorittaa avioesteiden tutkinnan. (4) Avioliittoon aikovien parien pyytäessä liitolleen esirukousta se toteutetaan osana messua vakiintuneen käytännön mukaisesti sekä se, että (5) rukoushetki maistraatissa avioliittoon vihittyjen kanssa ja heidän puolestaan voidaan toimittaa myös sakraalitiloissa. Aloitteessa mainittu rukoushetki tarkoittaa piispainkokouksen ohjeen mukaista rukousta puolisoiden kanssa ja puolesta.

Kokouksessa ratkottiin kysymystä seurakunnan tilojen käytöstä avioliittoon vihkimisissä

Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra Matti Poutiainen esitteli asian seurakuntaneuvostolle. Kirkkoherra esitti, että aloitteen ensimmäinen kohta koskien seurakunnan sakraalitilojen ja muiden tilojen käyttöä kaikkien parien avioliittoon vihkimisessä jätetään raukeamaan, koska tiloja ei voida antaa kirkkojärjestyksen vastaiseen toimitukseen. Kaikki muut aloitteen kohdat merkitään tiedoksi, sillä ne ovat kirkkoherran aiemmin antaman ohjeistuksen mukaisia ja jo toteutuvat seurakunnan toiminnassa.

Kirkkoherran esityksen takia seurakuntaneuvostolle aloitteen tehneet seurakuntaneuvoston jäsenet jättivät vastaehdotuksen, jolla he tarkensivat aiempaa, aloitteessa mainittua, tilojen käyttöä koskevaa kohtaa. Vastaehdotuksen mukaan "seurakunnan sakraalitilat ja muut tilat ovat käytettävissä kaikkien rippikoulun käyneiden kirkon jäsenten avioliittoon vihkimiseen" ja todetaan kohtien 2-5 vastaavan seurakunnan käytäntöä. Heidän aiemmassa aloitteessaan esitettiin, että seurakunnan tilat ovat käytettävissä kaikkien parien avioliittoon vihkimiseen.

Asiasta äänestettiin kokouksessa ja vastaehdotus voitti äänestyksessä kirkkoherran raukeamisehdotuksen äänin 12-4. Tulos tarkoitti sitä, että seurakuntaneuvoston päätöksen mukaan seurakunnan sakraalitilat ja muut tilat ovat käytettävissä kaikkien rippikoulun käyneiden kirkon jäsenten avioliittoon vihkimiseen.

Eriävä mielipide johtaa asian käsittelyyn kapitulissa

Äänestystuloksen johdosta kirkkoherra Poutiainen ja kolme seurakuntaneuvoston jäsentä jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. He eivät voi yhtyä päätökseen, että seurakunnan sakraalitilat ja muut tilat ovat käytettävissä kaikkien rippikoulun käyneiden kirkon jäsenten avioliittoon vihkimiseen. Perusteluina eriävälle mielipiteelle oli se, että seurakunnan sakraalitilat ja muut tilat ovat käytettävissä kaikkiin avioliittoon vihkimisiin, jotka ovat kirkon opetuksen ja järjestyksen mukaan mahdollisia. Tällä hetkellä kirkon säädökset, kirkkolaki ja kirkkojärjestys, eivät salli samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä tai avioliiton siunaamisen kirkollista toimitusta. Seurakuntaneuvostolla ei ole asiassa päätösvaltaa, vaan samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen vaatii kirkolliskokouksen päätöksen.

Kirkon nykyinen opetus avioliitosta ja siihen liittyvät säädökset on tuotu esiin piispainkokouksen selonteossa ja kirkkohallituksen oikeudellisessa selvityksessä syksyllä 2016. Kirkolla on kirkollista avioliittoa koskevissa asioissa perustuslain takaama itsemääräämisoikeus. Seurakuntaneuvostolla ei ole valtuuksia tehdä päätöstä tilojen käytöstä kirkon järjestyksen vastaiseen toimintaan.

Kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston enemmistön ollessa tilan käytöstä eri mieltä, asia menee kirkkojärjestyksen mukaisesti tuomiokapitulin ratkaistavaksi. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan asiaa käsitellään Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa.

Piispa Irja Askolan antaman ohjeen mukaan pappi voi halutessaan osallistua maistraatissa solmitun avioliiton hääiloon, vaikka kirkollinen vihkiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. Hiippakunnan kotisivuilla on julkaistu virikemateriaalia hääjuhlan suunnitteluun yhdessä parin kanssa.