Seurakunnilla paljon hyviä tiloja

Helsingissä sijaitsee monta näkyvää ja kuuluisaa kirkkoa kuten Tuomiokirkko Senaatintorin laidalla, Johanneksenkirkko Korkeavuorenkadulla ja Kallion kirkko Siltasaarenkadun päässä. Ne ovat kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta.

Helsingissä sijaitsee monta näkyvää ja kuuluisaa kirkkoa kuten Tuomiokirkko Senaatintorin laidalla, Johanneksenkirkko Korkeavuorenkadulla ja Kallion kirkko Siltasaarenkadun päässä. Ne ovat kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta.

Seurakuntalaisten erilaisia kokoontumisia varten on seurakuntakoteja ja -saleja. Onpa vielä palloilusalejakin eri-ikäisiä käyttäjiä ja eri lajien harrastajia varten. Helsingin 21 seurakunnalla on kaikkiaan yli 200 erilaista tilaa eri puolilla kaupunkia. Osana vuosien 2016–18 säästötavoitetta tiloja on tarkoitus vähentää 15 prosenttia. Ensimmäiset päätökset luopumisista tehtiin keväällä 2016.

Seurakuntien tiloja peruskorjataan ja kunnostetaan koko ajan, niin että tiloja on helppoa ja miellyttävää käyttää. Samalla huolehditaan kiinteistöjen ja rakennusten energiatehokkuudesta ja sen parantamisesta.

Kampin kappeli valmistui kesäkuussa 2012 Helsingin keskustaan Narinkkatorille. Modernin puukappelin arkkitehtuuri on saanut kiitosta sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa. Miljoonan kävijän raja meni rikki toukokuussa 2016. Kirkko tekee Kampin kappelissa kumppanuusperiaatteella yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Hiljentymisen ohella kappeliin voi tulla myös keskustelemaan diakoniatyöntekijän, papin tai sosiaalityön ammattilaisen kanssa.

Historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito on kansallinen kulttuuritehtävä. Helsingin seurakunnille kuuluvista arvorakennuksista seurakunnat vastaavat omalla kustannuksellaan.

Viimeisten 20 vuoden aikana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kirkoista täysin korjattu muun muassa Tuomiokirkko, Johanneksenkirkko, Kallion kirkko, Vanhakirkko, Paavalin kirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Peruskorjattu Töölön kirkon otettiin jälleen käyttöön helmikuussa 2016. Kiinteistötoimisto pyrkii peruskorjaamaan joka vuosi yhden Helsingin kirkoista.

Seurakuntien rakennuksista on melkoinen osa suojeltuja. Seurakuntien käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen pelkät vuosittaiset ylläpitokustannukset vuonna 2015 olivat 8,3 miljoonaa euroa. Kaikkien kiinteistöjen peruskorjauksiin ja rakentamiseen käytetään vuosittain noin 22 miljoonaa euroa.

Kiinteistöt ovat iso kustannus seurakuntien taloudessa. Ne sekä vievät että tuovat rahaa.

Seurakunnilla on vuoteen 2030 ulottuva suunnitelma tilojen ja kiinteistöjen kehittämisestä. Siinä pyritään pitämään kiinteistöt niin hyvässä kunnossa, ettei isoa korjausvelkaa pääse kertymään. Nykyisen kiinteistökannan kunnon ylläpitäminen merkitsee noin 21–23 miljoonan euron kustannuksia vuositasolla. Ylläpitokustannukset, sähköt, lämmöt, vedet ja vuosikorjaukset vievät noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Seurakunnat ovat sijoittaneet sekä toimisto- että asuin kiinteistöjen rakentamiseen. Niiden tuotot antavat talouteen joustovaraa. Sijoituskiinteistöjen vuokratuotto on noin 11 miljoonaa euroa vuodessa.

Erityisesti kirkkojen laskennallinen arvo on suuri. Nykykunnossaan kirkkorakennusten yhteenlaskettu arvo on noin 418 miljoonaa euroa. Käytännössä kirkkoja olisi vaikea muuttaa rahaksi. Suojeltujen rakennusten korjaaminen on myös vaativampaa ja tarkempaa kuin tavallisten kiinteistöjen.

Seurakunnallisiin kiinteistöihin lasketaan kirkkojen ja seurakuntatilojen lisäksi myös hautausmaarakennukset, leirikeskukset, toimistot ja muut toimitilat.

Osa kiinteistöomaisuudesta lasketaan sijoituksiksi. Tällaisia kiinteistöjä ei suoranaisesti käytetä seurakuntien toimintaan. Helsingin seurakuntayhtymällä on rakenteilla tällä hetkellä asuntoja mm. Jätkäsaaren uudessa kaupunginosassa.

Lue lisää sijoituskiinteistöistä Sijoitustoiminta-sivulta.