Arjen ja juhlan kirkko

Helsingin alueella toimii 21 evankelis-luterilaista paikallisseurakuntaa. Niistä 18 on suomenkielisiä ja kolme ruotsinkielisiä. Tietoa siitä, mitä missäkin seurakunnassa järjestetään, saa parhaiten Helsingin seurakuntien verkkosivuilta www.helsinginseurakunnat.fi, sekä Kirkko & kaupunki -lehdestä.


Jumalanpalvelukset kantavat perusviestiä

Joka sunnuntai seurakunnissa järjestetään liki 50 jumalanpalvelusta. Ne on tarkoitettu niin aikuisille kuin lapsillekin. Seurakunnat järjestävät myös erityisiä perhejumalanpalveluksia useita kertoja vuodessa.

Näiden lisäksi on lukuisia arki-iltojen viikkomessuja. Muutamissa kirkoissa vietetään myös aamuehtoollista ennen työpäivän alkua.

Lukukausien alussa ja lopussa on erikoismessuja koululaisille, ja ne kokoavat tuhansittain lapsia kirkkoihin. Lapsiperheitä varten on kehitetty niin sanottu mukulamessu, joita järjestetään seurakunnissa, joiden alueella asuu paljon lapsia.

Viime vuosina ovat yleistyneet muutkin erityismessut kuten metallimessut, pop-messut, opiskelijamessut, vauvakirkot ja sateenkaarimessut. Mikael Agricolan kirkosta liikkeelle lähtenyt Tuomas-messu on levinnyt myös muualle Suomeen.

Jumalanpalveluselämään käytetään 9 prosenttia toimintamenoista.

Mukana eri elämänvaiheissa

Perinteisiin kirkollisiin toimituksiin käytetään 7 prosenttia toimintarahoista. Vuonna 2015 Helsingissä kastettiin noin 3000 lasta, avioliittoon vihittiin kirkollisesti 1300 paria ja noin 4900 vainajaa haudattiin. Kirkko huolehtii myös kirkkoon kuulumattomien hautaamisesta.

Seurakunnat järjestävät jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi paljon muuta toimintaa kaikille ikäryhmille.

Alle kouluikäisille järjestetään mm. perhekerhoja, muskareita ja päiväkerhotoimintaa. Vauvaperheet saavat pian kasteen jälkeen lahjaksi Pienen iltahetki -tuutulaululevyn ja enkelitaulun. Kolmevuotiaille lähetetään Ruusukorva ja kyyhkynen -satukirja, joka kannustaa sylissä lukemiseen.

Alakoululaisille järjestetään erilaisia harrastekerhoja, pienryhmiä ja yhteistyötä partion kanssa: osallistujia on noin 6000. Eka- ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhoryhmissä käy yhteensä noin 800 lasta. Ensimmäisten kesälomaviikkojen kesäkerhoissa huolehditaan noin 600 koululaisesta.

Kirkko huomioi lasten elämänkaaren tärkeät merkkipaalut: ekaluokkalaiset siunataan kouluun elokuussa ja 10-vuotiaita juhlitaan Linnanmäellä toukokuussa. Helsingissä rippileireille osallistuu noin 3 200 nuorta eli 90 prosenttia kirkon teini-ikäisistä jäsenistä. Rippikoulun jälkeinen isois- ja nuortentoiminta jatkaa suosiotaan: yläkouluikäisten nuorten ryhmiä on lähes sata, ja nuorten iltoja ja tapahtumia järjestetään vuodessa noin 1 200.

Lapsi- ja nuorisotyöhön käytetään 28 prosenttia Helsingin seurakuntien toimintarahoista.

Aikuisten toimintaan kuuluu erilaisia keskusteluryhmiä, raamattupiirejä, harrastusporukoita käsitöiden tekemisestä urheiluun. Seurakunnat järjestävät myös luentosarjoja, hiljaisuuden iltapäiviä ja muutaman päivän mittaisia retriittejä. Vanhusten päiväpiirit ja retket tarjoavat virikkeitä ikäihmisille.

Musiikki on kiinteä osa kirkon toimintaa. Laulut raikuvat niin messuissa, muskareissa kuin vanhusten piireissäkin. Helsingin seurakunnissa toimii noin sata kuoroa ja musiikkiryhmää. Musiikkitilaisuuksissa (mukaan lukien konsertit) kävijöitä oli vuonna 2012 noin 200 000. Musiikkityöhön käytetään 5 prosenttia toimintarahoista. Kaikki konsertit ja musiikkitoiminnan tiedot löytyvät osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi

Tarkempaa tietoa eri ikäryhmien parissa ja eri elämänvaiheissa tehtävästä työstä löytyy seuraavien linkkien takaa:

Vauvaperheet ja alle kouluikäiset lapset: www.pienelleparasta.fi Koululaiset ja nuoret: www.mestat.fi Opiskelijat ja nuoret aikuiset: www.kirkkojakampus.fi ja www.uskotoivorakkaus.fi Perhejuhlat ja hautajaiset: www.helsinginseurakunnat.fi/pyhatjuhlat.html Konsertit, kuorot ja muskarit: www.musiikkiakirkoissa.fi

Apua ja tukea

Diakonian eli kristillisen auttamistyön juuret juontavat alkukirkkoon. Helsingin seurakuntien toimintaan käytetyistä rahoista noin viidennes menee kotimaiseen auttamistyöhön, vuonna 2014 yhteensä noin 11,3 miljoonaa euroa. Lähetystyöhön ja ulkomaiseen apuun annetaan vähän yli 3 prosenttia verotuloista, jotka kanavoidaan Suomen Lähetysseuran, Pipliaseuran ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Vuonna 2015 ulkomaiseen apuun annettiin 2,9 miljoona euroa, ja määrä säilyy samana myös vuonna 2016.

Helsingissä diakoniatyö tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa eläviä kaupunkilaisia. Diakoniatyötä tehdään muun muassa talousvaikeuksissa kamppailevien lapsiperheiden, vanhusten ja yksinäisten sekä mielenterveyskuntoutujien, päihdekuntoutujien, asunnottomien ja vammaisten parissa. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakkaita kokonaisvaltaisesti sekä voimaannuttaa heitä. Apu on maksutonta.

Vuonna 2015 Helsingin diakoniatyöntekijöillä oli yhteensä runsaat 21 000 henkilökohtaista asiakaskohtaamista, ja taloudellista apua annettiin 526 000 euroa pääasiassa kaupan osto-osoituksina, laskujen maksamisena ja kriisiavustuksina. Diakoniaruokailuissa syötiin lähes 30 000 ateriaa

Myös erityisnuorisotyö ja tyttöjen turvakotitoiminta ovat osa helsinkiläistä diakoniaa. Lehtisaaressa sijaitseva turvakoti juhli 70-vuotista taivaltaan kesällä 2015. Tukiasuntotoiminnan tarkoituksena puolestaan on vahvistaa oman elämän hallintaa päihteettömässä asuinyhteisössä: asunnottomille, tuen tarpeessa oleville helsinkiläisille tarkoitetut asunnot sijaitsevat Hermannissa ja Ruskeasuolla, jonne valmistui uusi asuinyhteisö syksyllä 2014.

Suurin osa kirkon auttamistyöstä tehdään paikallisissa seurakunnissa. Osa palveluista hoidetaan kuitenkin yhteisvoimin: Näitä ovat mm. perheneuvonta, sairaalasielunhoito, Palveleva puhelin, oppilaitostyö ja yhteiskunnallinen työ, kuten pienyrittäjien tukihanke. Esimerkiksi Palvelevan puhelimen vapaaehtoiset käyvät soittajien kanssa joka vuosi lähes 20 000 keskustelua pelkästään pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2014 palvelu juhlii 50. syntymäpäiväänsä. Kymmenen vuotta täyttänyt Tekstaritupu-palvelu rohkaisee puolestaan mobiilisukupolven koululaisia kysymään neuvoa ja hakemaan apua. Vuosittain Tupun kautta syntyy noin 7 000 kontaktia. Helsingistä startannut palvelu on laajentunut 50 paikkakunnalle. Helsingin seurakuntien perheneuvonta pystyy ottamaan vuosittain noin 700 asiakasta. Sairaalapapit ovat tarjonneet keskusteluapua potilaille ja heidän omaisilleen Helsingissä jo 90 vuoden ajan.

Sosiaalinen media on lisännyt tavallisten ihmisten intoa auttaa lähimmäisiään: Viime vuosien esimerkkejä ovat Facebookissa jaetun haasteen aikaan saama talvitakkitulva Kampin kappelilla. Asuntoa vailla olevat uudet opiskelijat löysivät väliaikaisen majapaikan tavallisten helsinkiläisten kodeista Kallion seurakunnan, oppilaitostyön ja Helsingin Yliopiston Oppilaskunnan organisoimassa Sohvalle Stadiin -tempauksessa. Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden suuri määrä yllätti kaikki: useista kirkoista ja muista seurakuntien tiloista tehtiin hätämajoituspaikkoja, ja vapaaehtoisten antama aika ja apu oli erityisen arvokasta. Seurakuntalaiset myös keräsivät vaatteita ja muita tarvikkeita turvapaikanhakijoille.

Lisää tietoa seurakuntien tarjoamasta avusta ja tuesta löytyy osoitteesta: www.helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea.html

http://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/apuajatukea.html

Stadin pyhät

Koko kristikunnan yhteiset juhlat rytmittävät kirkon toimintaa. Helsingin seurakunnissa keskitytään yhdessä erityisesti kuuteen tapahtumaan, joista osa on koko kirkon vuosituhantisia juhlapyhiä, osa Helsingin omia perinteitä.

Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista. Helsingin seurakunnissa käynnistyy silloin myös joulupuukeräys, jossa seurakuntalaiset voivat hankkia muutaman kympin arvoisia lahjoja vähävaraisille. Diakoniatyö toimittaa lahjat eteenpäin asiakkailleen.

Adventtina virrat kytketään myös Jouluradion lähettimiin: pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyönä syntyvä Jouluradio soi Suomen suurimmissa kaupungeissa, ja jouluradio.fi:tä kuunnellaan netissä ympäri maailmaa.

Joulun viettoon on laskeuduttu Helsingissä seiminäyttelyiden, piparijakelun, konserttien, askarteluiltojen, myyjäisten ja kuvaelmien avulla. Suomen Lähetysseuran työtä tukevat Kauneimmat joululaulut ovat vuodesta toiseen Helsingin seurakuntien suosituin tapahtuma.

Musiikki kuuluu vahvasti myös pääsiäiseen: erilaiset konsertit kuten passiot ja sielunmessut ovat monelle helsinkiläiselle jokavuotinen pääsiäisperinne. Tuomiokirkon lähikadut ja Senaatintori ovat pääsiäiskulkueen ja -näytelmän Via Cruciksen päänäyttämö. Useissa seurakunnissa syödään yhdessä pääsiäisateria. Hiljaisen viikon messut ja hartaudet ovat adventin ja joulun tilaisuuksien jälkeen suosituin kirkollinen juhla.

Suvivirren sunnuntai, uusi kirkollinen perinne, syntyi vuonna 2010. Sittemmin Helsingin kirkoissa on veisattu Suvivirttä toukokuun lopun sunnuntaina. Tapahtuma on laajentunut Narinkkatorille Kamppiin, jossa Stadin Suvivirttä on veisattu isolla porukalla. Stadin Suvivirrellä kerätään varoja Kirkon Ulkomaanavun työhön. Perinne jatkuu vahvana, ja Suvivirren sunnuntai on levinnyt kaikkialle Suomeen.

Helsingissä suurin osa peruskouluista alkaa elokuun toisella viikolla. Koulun alkua edeltävänä iltana uudet ekaluokkalaiset siunataan koulutielle kotiseurakunnan kirkossa.

Mikkelinpäivä eli enkelien sunnuntai tuo lapsuudesta tutun enkelivirren kirkkoihin. Enkelien sunnuntaina on vietetty perinteisesti myös kastepäivää tietyissä helsinkiläiskirkoissa. Pari kertaa vuodessa järjestettävään lasten kastepäivään kutsutaan kastettavaksi pieniä ja isoja lapsia. Kasteelle pääsee ilman erillisiä, omia valmisteluja, ja kirkko tarjoaa juhlavat tilat täytekakkukahveineen.

Pyhäinpäivänä hiljennytään muistelemaan edesmenneitä rakkaita. Helsingin hautausmaat muuttuvat marraskuun hämärässä kynttilämeriksi. Hautausmaiden portit ovat auki kellon ympäri koko viikonlopun ajan.