Etusivu > Yhteinen toiminta > Apua & tukea > Sairaalassa > Saattohoidosta >

6. Rukoushetket, rippi ja ehtoollinen

6. RUKOUSHETKET, RIPPI JA EHTOOLLINEN

1. Yleistä rukouksesta

Hädän hetkellä ja keskellä kriisiä kristityt ovat aina rukoilleet Jumalalta apua. Monelle rukous on jokapäiväinen ja luonnollinen asia. On helpottavaa ajatella, että Jumala kuulee ja Hänelle voi puhua koska tahansa. Rukoillessa ei välttämättä tarvita valmiita rukouksia ja erityisiä sanoja, vaan rukous voi olla myös hiljaisuutta ja hapuilevia sanoja, yhdessä hiljentymistä, avun pyytämistä tai kiitosta.

Monille on jo lapsena ja nuorena opetettu iltarukous, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus.

Levolle lasken Luojani, armias ole suojani

Jos sijailtain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Aamen

Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä

meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

niin kuin mekin anteeksi annamme niille,

jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta

ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen

Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua.

Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle

ja olkoon sinulle armollinen.

Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi

ja antakoon sinulle rauhan.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen

Myös virsikirjan takakannesta löytyvät sanat Isä meidän -rukoukseen ja Herran siunaukseen. Näitä rukouksia voi käyttää, jos potilas pyytää rukoilemaan. Voi myös kysyä, mitä asioita potilas toivoo rukoiltavan.

On olemassa valmiita kaavoja ja ehdotuksia siitä, miten sairaan, kuolevan tai kuolleen luona voi pitää pienen rukoushetken. Siihen voi sisältyä rukouksen lisäksi myös laulua ja Raamatun lukua.

Rukoushetken voi pitää ystävä, omainen, hoitaja, pappi tai joku muu henkilö. Tämä henkilö lukee tällöin hetken kaavaan liittyvät tekstiosuudet. Tämän ohjevihkosen lopussa on ehdotuksia siitä, miten nämä rukoushetket voi toteuttaa (liite 4.)

2. Rukoushetket sairaalassa

(ks. tarkemmin liite 4.1) (doc, 0.19 Mt)

Rukoushetki voidaan pitää potilaan itsensä tai omaisten pyynnöstä osastolla potilaan vuoteen ääressä tai mikäli potilasta voidaan liikuttaa, jossain rauhallisessa paikassa. Rukoushetken sisältönä on sairaan toivon ja uskon vahvistaminen, hänen siunaamisensa panemalla kädet hänen päänsä päälle ja synninpäästön julistaminen.

Öljyllä voiteleminen

(ks. liite 4.2) (doc, 0.18 Mt)

Rukoushetkeen voi sisältyä myös sairaan voiteleminen öljyllä. Voiteleminen tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun potilas ei enää kykene ottamaan vastaan ehtoollista. Toimitus voidaan järjestää omaisten pyynnöstä silloinkin, kun potilas on tajuton. Toimituksen voi pitää pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen, myös hoitaja. Voiteluun käytetään esimerkiksi tavallista ruokaöljyä tai oliiviöljyä. Peukalo kastetaan öljyyn ja sillä piirretään ristinmerkki potilaan otsaan.

3. Rukoushetki kuolevan luona

(ks. tarkemmin liite 4.3) (doc, 0.18 Mt)

Rukoushetkessä vakuutetaan Jumalan läsnäoloa kaikkina elämän hetkinä ja rukoillaan Jumalan turvaa kuoleman hetkellä sekä apua omaisille. Tärkeää on rauhallinen läsnäolo, kuolevan potilaan ja omaisten kuunteleminen. Kaavaa voidaan soveltaa omaisten toiveiden ja potilaan voinnin mukaisesti. Omaisia tulisi rohkaista puhumaan ja laulamaan potilaalle, vaikka hän olisi tajuton.

4. Saattohartaus eli rukoushetki kuoleman tapahduttua

(ks. tarkemmin liite 4.4) (doc, 0.18 Mt)

Saattohartaus pidetään potilaan kuoleman jälkeen. Nimensä mukaisesti se on vainajan "saattamista" viimeiselle matkalle. Saattohartaudessa rukoillaan kuolleen puolesta ja jätetään hänet Taivaallisen Isän haltuun. Saattohartauden voi toimittaa sairaalapappi, mutta myös omaiset voivat pitää sen keskenään. Esilukijana voi toimia myös hoitaja. Saattohartaus voidaan pitää joko osastolla tai kappelissa. Kappelissa se järjestetään usein silloin, kun vainaja on jo laitettu arkkuun ja häntä ollaan siirtämässä pois sairaalasta.

5. Rippi

(ks. tarkemmin liite 4.5) (doc, 0.19 Mt)(ks. tarkemmin liite 4.5) (doc, 0.19 Mt)

Potilas saattaa sairaalassa joutua tilanteeseen, jossa häntä askarruttavat vaikeat, lähempänä tai kauempana menneisyydessä tapahtuneet asiat. Hän voi kokea toimineensa väärin jossain tilanteessa eikä hän saa asiaa pois mielestään. Se tekee hänet levottomaksi ja ahdistuneeksi. Silloin on hyvä tarjota hänelle ripin mahdollisuutta.

Usein puhutaan myönteiseen sävyyn katolisen kirkon rippikäytännöstä ja pahoitellaan, että luterilaisessa kirkossa ei ole rippiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä luterilaisessakin kirkossa on mahdollisuus rippiin. Ripissä ihminen tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön. Tämä voi tapahtua kahden kesken kenen tahansa kristityn kanssa. Luterilaisessa kirkossa ripin voi ottaa vastaan pappi tai joku toinen kirkon työntekijä tai myös kuka tahansa henkilö, joka on kirkon jäsen, sairaalassa siis hoitajakin.

Ripin vastaanottajaa sitoo rippisalaisuus eli ehdoton vaitiolovelvollisuus. Toisin sanoen ripissä ilmaistuja asioita ei saa paljastaa kenellekään. Esillä olleet asiat jäävät ainoastaan ripittäytyjän, ripin vastaanottajan ja Jumalan välisiksi asioiksi

Rippiin sisältyy kaksi osaa, syntien tunnustaminen ja synninpäästö eli anteeksianto. Ripittäytyjä voi kertoa mieltään painavat asiat. Hän voi nimetä jonkin asian tarkasti tai hän voi puhua yleisemmin syyllisyydestä. Ripin vastaanottaja julistaa synnit anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.. Ripissä on kysymys Jumalan anteeksiannosta. Rippi vapauttaa ja antaa hyvän omantunnon, mikä voi lieventää ahdistusta. Ripissä voi käyttää valmista kaavaa, jossa on valmiina sanat sekä ripittäytyjälle että ripin vastaanottajalle. Ripin kaava on tämän vihkosen lopussa liitteessä 4.

6. Ehtoollinen

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia; kaste ja ehtoollinen. Molempia vietetään Kristuksen kehotuksen mukaisesti. Ehtoollista vietetään Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi kristittyjen yhteisenä ateriana. Ehtoollisen vastaanottaja voi mielessään liittää siihen paljon ajatuksia ja merkityksiä. Ehtoollisessa olisi tärkeää välittyä ajatus siitä, että Jumala antaa anteeksi kaiken, hyväksyy ihmisen sellaisenaan ja on lähellä. Ehtoollisen viettäminen liittyy monen ihmisen elämässä ja muistoissa tiettyihin kirkkovuoden ajankohtiin. Tästä syystä ehtoollistilaisuuksia järjestetään sairaaloissa suunnitelmallisesti esimerkiksi pääsiäisen aikaan.

Ehtoollisessa käytettävät leipä ja viini auttavat ymmärtämään selkeämmin sen merkitystä. Leivän ja viinin maun tunteminen suussa voivat herättää muistoja ja ajatuksia hyvinkin huonokuntoisessa tai muistisairauksista kärsivässä potilaassa.

Ehtoollisen jakaminen

(ks. tarkemmin liite 4.6) (doc, 0.18 Mt)

Potilas tai omaiset saattavat pyytää ehtoollista. Myös hoitaja voi potilaan tilannetta arvioidessaan ehdottaa sitä. Usein ehtoollisen ajatellaan liittyvän vain aivan elämän viime vaiheisiin, mutta ehtoollisen mahdollisuutta voi tarjota potilaan sairauden aikana milloin tahansa. On parempi, että asianomainen saa ehtoollisen siinä vaiheessa, kun hän itse voi siihen vielä konkreettisesti osallistua. On myös kuitenkin hyvä huomata, että nielemiskyky ei ole ehtoollisen nauttimisen edellytys. Mikäli potilas ei kykene nielemään, voi jakaja kastaa leivän viiniin ja kostuttaa sillä potilaan huulia.

Ehtoollisvälineet laitetaan, mikäli mahdollista, valkoisella liinalla peitetylle pöydälle. Pöydälle voi laittaa myös kukkia ja/tai kynttilän. Jos osastolla ei saa sytyttää oikeaa kynttilää, voi käyttää esimerkiksi led-kynttilää. Jos omaiset ovat tilaisuudessa mukana, annetaan myös heille mahdollisuus viettää ehtoollista. Jos ehtoollisleipää ja viiniä ei ole saatavilla, on mahdollista käyttää myös mehua ja keksejä tai vaaleaa leipää.

Mikäli potilas on kuolemaisillaan eikä pappia saada paikalle, voi luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle potilaalle antaa ehtoollisen kuka tahansa kristitty, siis hoitajakin. Tätä varten osastolla tulee olla tieto siitä, missä sairaalan ehtoollisvälineitä säilytetään.

Tämän vihkosen lopusta löytyy ehtoollisen toimittamisen kaava (liite 4). Ehtoollisvälineiden mukana on myös pelkistetty ehtoollisen toimittamisen ohje.

Mikäli potilaan vointi sallii, on hyvä, että ehtoollista edeltää rippi. Myös ripin toimittamiseen löytyy ohje tämän vihkosen lopusta (liite 4).

7. Kristillisiä symboleita ja niiden merkityksiä

Kun saattohoitopotilaan ja myös vainajan ympäristöön tahdotaan tiettyjä kristillisiä symboleita, on hyvä muistaa, että niillä kaikilla on oma merkityksensä ja näin ne muistuttavat uskoon liittyvistä tärkeistä elementeistä, ne lohduttavat, tukevat ja tuovat turvallisuutta..

Valkoinen väri

Valkoinen väri on puhtauden vertauskuva. Kasteessa lapsi puetaan valkoiseen kastemekkoon, joka kertoo Kristuksen pyhyydestä ja puhtaudesta. Kristillisen ajattelun mukaan ihminen on Kristuksen ansiosta puhdas kaikesta, mikä erottaa meidät Jumalan yhteydestä. Siksi myös viimeiselle matkalle vainaja puetaan valkoisiin.

Kynttilä

Kynttilän valo muistuttaa Kristuksesta. Hän on valo, joka loistaa pimeän ja surun keskellä. Kristus on voittanut kuoleman ja noussut ylös kuolleista. Kynttilä symboloi kristityille elävän Herran läsnäoloa. Kynttilä on myös rukouksen symboli. Se rauhoittaa ja kääntää ajatukset Jumalan puoleen. Elävä liekki muistuttaa myös iankaikkisesta elämästä.

Raamattu

Raamattu pöydällä kertoo pysyvän turvan ja lohdutuksen perustasta. Se kertoo myös siitä, että Jumalan Sana lupauksineen ei koskaan häviä, vaikka kaikki muu katoaakin.

Risti

Risti on kristillisen uskon tärkein tunnus. Risti ilmaisee kirkon tai kristillisen seurakunnan jäsenyyttä. Tyhjä risti on kristillisessä uskossa voiton merkki. Kristus voitti kuoleman omalla kuolemallaan ja toi näin toivon elämästä kuoleman jälkeen. Krusifiksi on ristiinnaulitun Jeesuksen kuva.

Kukat

Kukat muistuttavat Jumalan luomistyöstä, kauneudesta ja toisaalta elämän kuihtumisesta ja lakastumisesta. On kaunis tapa laittaa vainajan rinnalle lakanan päälle tuoreita kukkia.

8. Rukoushetkiin ja hengelliseen tukemiseen sopivia virsiä ja Raamatun kohtia

Virsiä / Psalmboken

30 "Maa on niin kaunis..." 31

229 "Saa ehtoollinen Jeesuksen..." 221

332 "Herraa hyvää kiittäkää..." 292

338 "Päivä vain ja hetki kerrallansa..." 391

341 "Kiitos sulle Jumalani..." 306

397 "Kun on turva Jumalassa..." 390

462 "Soi kunniaksi Luojan..." 451

490 "Mä silmät luon ylös taivaaseen..." 492

498 "Nyt kulkee halki korpimaan..." -

517 "Herra kädelläsi..." -

547 "Joka aamu on armo uus..." 510

548 "Tule kanssani Herra Jeesus..." 511

552 "Mua siipeis suojaan kätke..." 524

555 "Oi Herra, luoksein jää..." 522

571 "Jo joutui armas aika..." 535

631 "Oi Herra, jos mä matkamies maan…" 579

Raamatun kohtia

Psalmi 23 "Herra on minun paimeneni"

Psalmi 31:2-4,6 "Herra, sinuun minä turvaan"

Psalmi 73:23-26 "Kuitenkin minä saan aina olla luonasi"

Psalmi 91:1-2 "Korkeimman suojelus"

Psalmi 139:5-6 "Sinä suojaat minua..."

Jesaja 43:1-2 "Näin sanoo Herra, joka sinut loi: Älä pelkää..."

Johannes 3:16 "Jumala on rakastanut maailmaa..."

Johannes 11:25-26 " Minä olen ylösnousemus ja elämä..."

Room . 8:31-39 "Jos Jumala on meidän puolellamme..."

2 Kor. 5:1-7 "Me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen telttamajamme puretaankin, Jumalalla on taivaassa meitä varten ikuinen asunto…"

1 Joh. 4:9-10 "Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi..."

Ilm 21:1-4 "Minä näin uuden taivaan ja uuden maan...."

I Bibeln

Psalmen 23 "Herren är min herde"

Psalmen 31:2-4,6 "Till dig, Herre, tar jag min tillflykt"

Psalmen 73:23-26 “Dock förblir jag alltid hos dig"

Psalmen 91:1-2 “Gud vår beskyddare"

Psalmen 139:5-6 "Du omsluter mig på alla sidor…"

Jesaja 43:1-2 “Men nu säger Herren så, han som har skapat dig,…: Frukta inte…"

Johannes 3:16 “Så älskade Gud världen…"

Johannes 11:25-26 “Jag är uppståndelsen och livet…"

Rom 8:31-39 “Om Gud är för oss, vem kan då vara mot oss?"

2 Kor 5:1-7 "Vi vet att då det tält som är vår jordiska boning rivs ner,

har Gud en byggnad åt oss i himlen…"

1 Joh 4:9-10 “Så uppenbarades Guds kärlek hos oss…"

Upp 21:1-4 “Och jag såg en ny himmel och en ny jord…"

Kuva: Maarit Kolsi