Suomalaisen lähetystyön sanotaan usein alkaneen siitä, kun Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijä Martti Rautanen kumppaneineen saapui Ambomaalle, nykyisen Namibian pohjoisosaan, heinäkuussa 1870. Mistään suuresta suomalaisen lähetystyön voittokulusta ei voida puhua, sillä ensimmäisiä kasteita saatiin odottaa 13 vuotta aina vuoteen 1883. Siitä mentiin vielä pari vuosikymmentä eteenpäin, ennen kuin Uusi testamentti saatiin käännettyä Rautasen toimesta paikalliselle kielelle vuonna 1903. Kirjapaino oli perustettu 1901, ja sairaanhoitotyö alkoi 1908.
Läpimurtona pidetään kuningas Kambonde III:n kastetta vuonna 1912. Opettajaseminaari ambolaisten opettajien kouluttamiseksi perustettiin 1913. Samana vuonna kastettujen määrä Ambomaalla oli 2 873. Namibiaa voitaisiin pitää jopa jonkinlaisena oman aikansa lähetystyön mallimaana: KKK eli kirkko, koulu, klinikka -yhtälö oli itsestään selvää alusta lähtien.
Myös toinen suomalainen Martti, Martti Ahtisaari, vaikutti ratkaisevasti Namibian historiaan, kun hän osallistui YK:n pääsihteerin erityisedustajana maan itsenäisyysneuvotteluihin. Namibiasta tuli itsenäinen valtio vuonna 1990. Maassa on noin 2,1 miljoonaa asukasta. Monella namibialaisella on suomalainen etunimi ja suomalaisia arvostetaan aivan erityisellä tavalla, erityisesti Pohjois-Namibiassa.

Suomen ja Namibian kirkkojen edustajat samassa pöydässä
Tänä päivänä pienestä alusta liikkeelle lähtenyt kristittyjen joukko on kasvanut Namibian evankelis-luterilaiseksi kirkoksi, jolla on 700 000 jäsentä ja 145 seurakuntaa. Se on jaettu kahteen hiippakuntaan, itäiseen ja läntiseen. Itäistä johtaa kirkon johtava piispa Shekutaamba V.V. Nambala, ja läntistä piispa Veikko Munyika.
Veikko Munyika johtaa kirkon virallista kahdeksan hengen delegaatiota, joka vierailee parhaillaan Suomessa ja johon kuuluvat muun muassa kirkon pääsihteeri Alpo Enkono sekä molempien hiippakuntien pääsihteerit, Halolye Nashihanga ja Gideon Niitenge.

Namibialaisten delegaatio osallistuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestämään niin sanottuun Round Table -neuvotteluun Helsingissä. Neuvottelussa käydään läpi molemmille kirkoille yhteisiä tärkeitä aiheita, ja kirkon eri Namibia-toimijat pääsevät tapaamaan delegaation jäseniä. Myös kirkon johtajien välillä käydään neuvotteluja yhteistyöstä ja sen merkityksestä kirkoille. Suomalaisista piispoista Round Table -neuvottelussa mukana ovat arkkipiispa Kari Mäkinen, Espoon piispa Tapio Luoma ja Tampereen piispa Matti Repo.
Muutaman vuoden välein järjestettävän kirkkojen välisen Namibia Round Table -neuvottelun teemana on tällä kertaa kristillinen kasvatus ja koulutus, jota käsitellään eri näkökulmista. Tämä teema samoin kuin itsekannattavuus ("sustainability") ovat Namibian evankelis-luterilaiselle kirkolle elintärkeitä teemoja. Edellinen Round Table -neuvottelu pidettiin vuonna 2011 Namibiassa. Arkkipiispa Mäkinen vieraili seurueineen Namibiassa vuonna 2014.
Round Table -neuvottelun lisäksi delegaation ohjelmaan kuuluvat muun muassa vierailut Namibian suurlähetystössä Helsingissä sekä Espoon ja Tampereen hiippakunnissa, samoin kuin paikallisseurakunnissa. Myös kumppanuusjärjestöt saavat pitää namibialaisdelegaatiota vierainaan.

Sopimus yhteistyöstä solmittiin 15 vuotta sitten

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Namibian evankelis-luterilaisen kirkon välillä on ollut yhteistyösopimus 15 vuotta, vuodesta 2001, jolloin silloinen arkkipiispa Jukka Paarma ja johtava piispa Apollos Kaulinge allekirjoittivat kirkkojen välisen yhteistyösopimuksen. Kyseessä on ollut puitesopimus, jonka alla kirkon eri Namibia-toimijat (järjestöt, seurakunnat, instituutiot) ovat toimineet. Myös Suomen Lähetysseuralla ja Helsingin Diakonissalaitoksella on sopimus Namibian evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Lisäksi Helsingin ja Espoon hiippakunnalla on kumppanuussopimus Namibian evankelis-luterilaisen kirkon läntisen hiippakunnan ja Tampereen hiippakunnalla itäisen hiippakunnan kanssa.
Kirkkojen välinen yhteydenpito jatkuu tiiviinä, kun ensi vuonna Namibiaan matkustaa jälleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen delegaatio. Ei tosin tällä kertaa kirkkojen väliseen Round Table -neuvotteluun, vaan Windhoekissa vuonna 2017 pidettävään Luterilaisen maailmanliiton (LML) yleiskokoukseen. Merkittävää on, että reformaation 500-vuotismerkkivuoden LML:n yleiskokous pidetään juuri Namibiassa. Erityisesti suomalaiset kristityt voivat olla tästä iloisia.
Kirkon tiedotuskeskus