"En ole erityisen ahkera messussa kävijä. Matkoilla tykkään kyllä pujahtaa kaupunkien vilinästä kirkkojen viileyteen ja hiljentyä hetken rakennusten yksityiskohtia ihastellen. Samoin jouluna ja pääsiäisenä käyn kirkossa. Mutta tavalliset sunnuntaiaamupäivät vietän mieluusti pitkän kaavan mukaan kotona aamiaisen, hyvän kahvin ja Hesarin kanssa. Messuja on toki myöhemminkin päivällä, mutta sunnuntait kuluvat useimmiten Itä-Helsingin upeasta luonnosta nauttien, ystäviä tavaten tai muuten rentoutuen. Luonto on minulle kuin kirkko, hiljentymispaikka.

Tilanne muuttui jonkin verran, kun liityin Roihuvuoren kirkon Cantiamo-kuoroon muutama vuosi sitten. Kuorolla on esiintymisiä ajoittain myös jumalanpalveluksissa, joten messuihin osallistumiseni kasvoi kertaheitolla. Laulaminen on ihanaa, vaikka se tarkoittaakin harjoituksia kello 8.30 sunnuntaiaamuna. Laulaessa itsellä on joku rooli olla paikalla. Ei tarvitse vain istua hiljaa penkissä.

Vaikka korona sulki kirkot, olen itse osallistunut jumalanpalveluksiin varmasti enemmän kuin minään aikaisempana vuonna.

Vielä enemmän tilanne muuttui koronapandemian aikana. Vaikka korona sulki kirkot, olen itse osallistunut jumalanpalveluksiin varmasti enemmän kuin minään aikaisempana vuonna. Roihuvuoren seurakunta ja Helsingin seurakunnat reagoivat kokoontumisrajoituksiin nopeasti ja siirsivät toimintaa verkkoon. Messuja on striimattu tai esitetty tallenteina niin, että näen ne suoraan Facebookin uutisvirrassa. Minäkin olen voinut nauttia sunnuntaiaamun rutiineista ja aamukahvista ja samalla kuunnella ja katsoa messua kännykästä.

Poikkeusaikana on tuonut rauhaa, kun kirkko on ollut läsnä kotisohvalla, arkisen toiminnan keskellä. On nähnyt tuttujen seurakunnan työntekijöiden kasvoja ja kuullut rohkaisevaa puhettta ja kaunista musiikkia. On kokenut yhteishenkeä: täällä me kaikki kökötämme kotonamme ja jaamme tämän kummallisen korona-ajan.

Etäosallistuminen mahdollistaa myös vierailut kirkkoihin ympäri Helsinkiä. Voin halutessa vaikka lähteä ulos kävelemään jumalanpalvelus kuulokkeissa soiden.

Voin halutessa vaikka lähteä ulos kävelemään jumalanpalvelus kuulokkeissa soiden.

Toivon, että pandemia-ajan jälkeenkin seurakunnat jatkavat osallistumismahdollisuuksien tarjoamista myös verkossa – niin messuihin kuin muihinkin tilaisuuksiin. Kaikki eivät välttämättä pysty lähtemään fyysisesti paikan päälle kiireisen arjen vuoksi tai jos liikkuminen on hankalaa. Tai sitten on meitä kaltaisiani, joiden sunnuntairituaalit ovat erilaiset, mutta joille striimaukset madaltavat huomattavasti osallistumiskynnystä.

Pidän siitä, että etäosallistumisessa kirkkoon ei tarvitse erikseen lähteä, vaan kirkko tulee kotiin, sinne, missä kukin meistä on. Eihän Jumalakaan ole vain kirkon seinien sisällä, vaan läsnä meidän arjessamme."

Teksti: Minna Havunen

Kuva: Simo Holopainen

Juttu on julkaistu Kiikari-lehdessä numero 1/2021.