Valmistaudun uuteen alkavaan vuoteen kera tyhjän paperin. Sen keskelle piirrän ympyrän ja sinne sisällöksi vuosiluvun 2022. On toiveiden, haaveiden ja unelmien aika. Piirrän ainakin viivat: työ, läheiset ihmiset ja rakkaus, rahan käyttö, hengellisen elämän hoitaminen, vapaa-aika. Mitä toivon itselleni ja itseltäni tulevien kuukausien ajalle? Kuinka teen työni ja tehtäväni? Miten toimin läheisten ihmisten kanssa? Mihin suuntaan haluan kehittyä? Mikä taito olisi nyt oppimisen ja siihen käytetyn panostuksen arvoinen? Kuinka johdan itseäni? Miten yhtäältä rajallista, toisaalta ääretöntä aikaani käytän? Mikä on tärkeää, mikä saisi jäädä vähemmälle, pois kokonaan? Kun vetelen viivoja ja kirjaan tavoitteita, samalla tulee todetuksi kaikki ne toiveet haaveet ja panostukset, mitkä ovat jääneet puolitiehen, toteutumatta yhä edelleen. Monessa kohtaa joudun samalla kohtaamaan oman heikkouteni, piirteeni, joista ei voi ylpeillä.

Aikamme on Jumalan käsissä ja hän tuntee myös minut ja sinut, kaikkineen. Siksi suhteessa Jumalaan vain rehellisyydellä on merkitystä. Samoin suhteessa itseeni ja samalla läheisiini sekä kohtaamiini ihmisiin rehellisyys on ainoa tie päästä rauhaan ja sitä kautta kohti tavoitteitakin. On vain yksi Jumala. On vain yksi elämä ja on vain yksi minä, yhdet kasvot. Mitä avoimemmin ja samalla todenmukaisemmin suhtaudun itseeni, tulevaisuuteeni, läheisiini, kaikkeen siihen mitä elämä kantaa ja tuo tullessaan, sitä luottavaisempi ja sitä luontevampaa on ottaa vastaan se kaikki, mitä elämä tarjoaa, hyvine ja pahoine päivineen.

”Tähän asti Herra on auttanut meitä.”1.Sam. 7:12

Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Valit. 3:22-23

Pitäjänmäellä 30.12.2021

Maika Vuori

kirkkoherra, rovasti

Pitäjänmäen seurakunta