Juhannusaattona voi mennä lautalla vaikkapa Helsingin seurakuntien kesäparatiisiin Mustasaareen. Pitäjänmäen kirkolla juhannusjuhlassa grillataan ja lauletaan yhteislauluja kirkon sisäpihalla. Laajarannassa on puolestaan Roihuvuoren seurakunnan juhannusjuhla ja Oulunkylän seurakunta järjestää myös oman juhlansa.

Juhannuspäivänä seurakunnissa vietetään messuja ja sanajumalanpalveluksia. Esimerkiksi Kallion kirkossa vietetään juhannuspäivänä kansanlaulukirkkoa. Katso seurakuntien tapahtumat uutisen lopusta.

Juhannus on Johannes Kastajan päivä

Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä. Hänen tehtävänään oli valmistaa Jeesukselle tietä.

Kristinuskon levitessä monet vanhat juhla-ajat saivat kristillisen sisällön. Keskikesän juhlasta tuli Johannes Kastajan juhla eli juhannus. Juhlaa on alettu viettää kristittyjen parissa 400-luvulla.

Johannes Kastaja tunnetaan miehenä, jolla ”oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja” (Matt. 3:4).

Juhannuksen evankeliumitekstit korostavat Johanneksen erityistä roolia. Johannes oli tienraivaaja ja tiesi: ”Minun jälkeeni tulee toinen.” Hän julisti Jumalan sanaa ja kastoi ihmisiä Jordan-virrassa – myös itsensä Jeesuksen.

Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. (Matt. 3:13-15)

Johannes Kastajaa juhlitaan kesällä sen vuoksi, että hän syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Johanneksen vanhemmat, Elisabet ja Sakarias, olivat iäkäs lapseton pariskunta. Jumalan uutta luova voima vaikutti, ja heille syntyi poika.

Katso seurakuntien juhannustapahtumat täältä: