Perintökaari kuuluu Suomen lakiin. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä eli ensisijaiset perijät ovat rintaperillisiä eli lapsia ja heidän jälkeläisiään eli lastenlapsia. Lapset ovat aina ensisijaisia perillisiä, ellei testamentilla toisin määrätä. Perintö jaetaan tasan, mutta testamentilla voi määrätä myös toisin. Jos joku lapsista on kuollut, hänen perintöosuutensa menee mahdollisille lapsenlapsille.

Perintökaaressa toinen perillisryhmä ovat omat vanhemmat ja sisarukset ja näiden lapset, jos edesmenneellä ei ole omia lapsia. Omaisuus menee vanhemmille, ja jos toinen heistä on kuollut, elossa olevat sisarukset jakavat hänen osuutensa. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, omaisuuden perivät siskot ja veljet.

Kolmas perillisryhmä ovat vainajan isovanhemmat tai heidän jälkeläisensä, eli käytännössä sedät, enot ja tädit. Sukulaisista serkut tai pikkuserkut eivät enää ole perintökaaren perimisjärjestyksessä mukana.

Perunkirjoitusta varten hankittavan virkatodistuksen laajuus riippuu siitä, kuinka laaja perillisten joukko on. Jos perittävällä on rintaperillisiä, riittää, että lähdetään seuraamaan perittävää itseään siitä lähtien, jolloin hän täytti 15 vuotta, siihen saakka, jolloin löytyy elossa oleva rintaperillinen, siis jos lapsi on kuollut, tulee virkatodistuksessa näkyä hänen lapsensa ja ottolapsensa.