1. Millaista ruoka-apua kirkolta voi saada?

Helsingin seurakunnissa on tarjolla mm. erilaisia yhteisölounaita, iltaruokailuja, aamupuuroa ja välipalaa sekä hävikkikassien jakoa. Waste&Feast-hävikkiravintoloista voi ostaa edullista lounasta. Pitäjänmäen seurakunnasta ja kohta myös Hermannin Diakoniatalolta löytyy diakoninen kauppa, jonne voi päästä diakonian ajanvarauksen kautta.

Helsingissä toimii lukuisia muitakin ruoka-aputoimijoita, jotka löydät Ruoka-apu.fi-sivustolta. Kannattaa tutustua myös oman paikallisseurakunnan toimintaan, sillä aivan kaikki eivät ole ruoka-apu.fi-sivustolla.

2. Kuka voi saada ruoka-apua ja miten köyhä pitää olla? Miten se tutkitaan?

Kirkkojen yhteisölounaat, Waste&Feast-ravintolat ja ruokakassijaot ovat kaikille avoimia eikä kenenkään rahatilannetta kysytä. Voit siis vapaasti tulla ja olla nimettömänä, mikäli niin haluat. Monille nämä tilanteet palvelevat myös tarvetta jutella ja tavata ihmisiä. Kirkon toiminta ylipäätään on kaikille avointa, kuuluitpa sitten kirkkoon tai et.

3. Voiko kirkolta saada rahaa, jotta voisi itse valita, mitä ruokaa haluaa?

Taloudellista apua ruoan ostamiseen voi saada osto-osoituksena lähikauppaan. Diakoniatyöntekijä selvittää laajemmin asiakkaan taloudellista tilannetta sekä erilaisia tukitarpeita tavoitteena auttaa kokonaisvaltaisesti. Kirkon jäsenyyttä ei edellytetä eikä sitä kysytä.

4. Ruokajakeluissa näkee paljon porukkaa. Miksi ihmiset hakevat ruokaa sieltä?

Elinkustannukset kuten asuminen, ruoka, sähkö ja liikkuminen ovat entisestään kallistuneet eivätkä monen vähävaraisen tulot, olipa hän työelämässä tai ei, riitä kattamaan kaikkia kuluja. Ruoka-apu myös antaa pientä joustoa talouden suunnitteluun, jolloin rahaa voi säästää esimerkiksi harrastukseen tai rikki menneen kodinkoneen hankintaan. Syitä avun hakemiselle on lukuisia, emmekä voi välttämättä sanoa päältäpäin, kuka sitä kipeimmin tarvitsee.

Samalla kun hävikkiruoka palvelee tiukassa taloustilanteessa olevaa tai sosiaalista seuraa kaipaavaa, sen käyttäminen on myös ekoteko luonnon hyväksi.

5. Mitä hävikkiruoka on ja mistä se tulee?

Hävikki, hyvikki, ylijäämäruoka, lahjoitusruoka – nimityksiä on useita. Hävikkiruoka tulee kaupoista, tehtaista, tukuista ja joskus suoraan tuottajilta. Tuotteet ovat edelleen käyttökelpoisia, mutta syystä tai toisesta ne on laitettu pois myynnistä. Syitä ovat esimerkiksi viimeisen käyttöpäivän tai parasta ennen -päiväyksen läheneminen, tuotteen pienet kolhut, nuhjaantuminen tai pakkauksen rikkoontuminen, vaikka itse tuotteessa ei olisi mitään vikaa. Syynä voi olla myös tuotteen poistaminen valikoimista. Joskus tällaista hävikkiä syntyy myös suoraan tuottajalta, jos esimerkiksi satoerä on kovin suuri.

Usein saatetaan ajatella, että hävikki on pilalle mennyttä. Näitäkin tuotteita hävikkiin tulee, mutta tuotteet lajitellaan hävikkiterminaalilla ennen niiden laittamista jakeluun.

EU-ruokakasseja ei enää ole jaossa takavuosien tapaan.

6. Miksi vanhalla päiväyksellä olevaa ruokaa saa jakaa köyhille?

Parasta ennen -päiväys on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä.

Parasta ennen -päiväys on viitteellinen arvio siitä, milloin tuote on parhaimmillaan. Tämän jälkeenkin tuote on vielä hyvin käytettävissä, viikon, kahden tai jopa kuukausien ajan. Tässä voi luottaa omaan aistinvaraiseen arvioon tuotteen käytettävyydestä eli haista, maista ja katso, näyttääkö tuote vielä hyvältä käytettäväksi.

Viimeinen käyttöpäivä tai viimeinen käyttöajankohta -merkintää sen sijaan käytetään tuotteissa, jotka ovat herkästi pilaantuvia kuten liha tai kala. Tämän päiväyksen jälkeen tuotetta ei voi käyttää tai jakaa ruoka-avussa. Mikäli esim. kalatuotetta ei ole pakastettu, voi tuotteen pakastaa viimeisenä käyttöpäivänä, jolloin sen voi huoletta myöhemmin sulattaa ja valmistaa siitä kuumentamalla ruokaa. Lisää pakkausmerkinnöistä voit lukea Ruokatiedon sivuilta.

Hävikin jakaminen tarjoaa pientä helpotusta tai joustoa talousasioihin heikommassa asemassa oleville ja on sen lisäksi ekoteko luonnon hyväksi.

7. Miksi hävikkiateriat maksavat? Nehän valmistetaan kauppojen tai tehtaiden ylijäämäruoasta, joka on ilmaista.

Hävikkikokkailusta muodostuu väistämättä kustannuksia, vaikka osa tai suurin osa raaka-aineista saataisiinkin hävikistä. Hävikistä saadaan vain osa tarvittavista raaka-aineista: esimerkiksi lihaproteiini, mausteet ja maitotuotteita joudutaan usein ostamaan. Toiseksi, raaka-aineet ovat vain osa kustannuksista.

Hävikkilounaiden hinnat pidetään alhaisina, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus ostaa kodin ulkopuolella valmistettu lounas.

8. Mikä on Stadin safka? Se kai liittyy ruoka-apuun?

Näin on. Stadin safka on Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistä toimintaa. Stadin safkalla on hävikkiterminaali Tapulikaupungissa. Keskitymme hävikkiruoan logistiikkaan, joka käsittää noudot lahjoittajilta, hävikin lajittelun sekä uudelleen kuljettamisen ruoka-aputoimijoille pitkin Helsinkiä. Stadin safkan piirissä on 67 eri ruoka-aputoimijaa (huhtikuu 2023). Verkosto hyödyntää eri tavoin hävikkiä toiminnassaan, erilaisia kohderyhmiä huomioiden ja palveluohjausta tarjoten. Ruoka-aputoimijoissa on niin seurakuntien, kaupungin, yhdistysten kuin järjestöjen ja neljännen sektorin toimijoita. Teemme myös jatkuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä kehitämme ruoka-apua.

9. Mitä ruoka-aputoimija tarkoittaa? Kuka voi olla ruoka-aputoimija?

Ruoka-aputoimijaksi kutsutaan sellaista tahoa/toimijaa, joka oman toimintansa yhteydessä tarjoaa ruoka-apua kuten ilmaisia tai edullisia aterioita, välipalaa, ruokakassijakoa tai muuta sellaista. Lähes kaikki ev.lut. seurakunnat tarjoavat ruoka-apua jossain muodossa. Toimijoita voivat olla esimerkiksi yhdistykset, järjestöt ja seurat. Ruoka-apua voi lähteä järjestämään ja toteuttamaan oikeastaan kuka tahansa, mutta yhteistyössä on paljon voimaa.

10. Jos haluan itse auttaa ruoka-avussa, mitä voin tehdä?

Kaikki apu on tervetullutta, ja tekemistä löytyy varmasti. Kaipaatko yhteisöä, jossa pääsee jutustelemaan muiden kanssa vai haluaisitko mieluummin tehdä jotain, jota voi tehdä omassa rauhassa? Ruoka-apu.fi-sivustolta löytyy iso joukko ruoka-aputoimijoita. Heidän toimintaansa voi lähteä tutustumaan ja kuulostelemaan, millä alueella ja millaisessa porukassa olisi mukava olla mukana. Jos valinta tuntuu hankalalta, kannattaa ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Heillä on oivallinen kyky auttaa jokaista löytämään oma paikkansa hyvän tekemisessä. Meillä jokaisella on lahjoja ja joskus niiden tunnistamiseen tarvitaan toista ihmistä.