Mari Mattsson asetettiin Haagan kirkkoherran virkaan
Messun päätteeksi Mari Mattssonin kirkkoherran tervehdys kirjallisessa muodossa kiitoksena ja tulevaisuuden lupauksena seurakunnalle: ❤️
Kun sain ensimmäisen kerran noin puolitoista vuotta sitten astua Huopalahden kirkon pihalle siinä vaiheessa vs. kirkkoherrana, niin sanoin ensimmäisen viikon jälkeen kotona, että ”Minulla on sellainen olo, että nyt löytyi toinen koti.” Tuon hetken jälkeen olen miettinyt paljon Ihmemaa Oz -elokuvaa, jossa pääosan esittäjä Dorothylla on punaiset kiiltävät ihmekengät. Itsellänikin on tänään ihmeelliset glitterkengät, mutta Dorothyn tavoin minun ei tarvitse kopsautella kengänkantoja yhteen ja toivoa, että ”Äkkiä kotiin.” vaan minä olen kotona.
Olen löytänyt paikan, missä henki kulkee, rakkaus voittaa ja jossa on äärimmäisen hyvä rakentaa seurakuntaa yhdessä ihmisten kanssa - ei yksin, vaan nimenomaan yhdessä. Mainitsemassani Ihmemaa Oz -elokuvassa päähenkilöille sanotaan, että ”Kodissa on aina rakkautta ja rohkeutta.” Tätä ajatusta syventääkseni ajattelen, että tässä kodissa ja kirkossa on rakkautta, rohkeutta ja rukousta.
Haagan seurakunta on ihana paikka, jossa jokaista rakastetaan juuri sellaisena kuin hän on ja lupaan, että tätä asiaa en tule missään kohtaa aliarvioimaan tai unohtamaan. Rakkauden hyväksyvää ilmapiiriä tulemme jatkossakin rakentamaan niin, että se leviää näiden kirkon seinien ulkopuolelle ja loistaa kirkonmäeltä niin kauas kuin voi. Rakkautta tarvitaan aina.
Ajattelen, että tässä ajassa tarvitsemme myös äärimmäisen paljon rohkeutta. Rohkeutta olla vastavoimana ja äänenä, joka haastaa ihmisiä pohtimaan, että mikä tässä maailmassa ja ajassa on meille itse kullekin pyhää. Olen useassa eri tilanteessa todennut, että minun on vaikea uskoa, että tässä maailmassa olisi ihmisiä joille mikään ei ole pyhää. Pyhyys ilmenee eri tavoin, mutta se on olemassa. Meillä kirkon ihmisillä, jos ja kun olemme Kristuksen asialla, täytyy olla rohkeutta haastaa valtaapitäviä ja meillä täytyy olla rohkeutta puolustaa kaikkein heikoimpia. Meillä täytyy olla rohkeutta korottaa äänemme niin, että se kuuluu eli ollaan yhdessä rohkeita.
Rakastetaan ja ollaan rohkeita, ja mitään tätä ei tapahdu, ellemme rukoile. Rukous on kaiken seurakuntaelämän ytimessä. Piispa puhui tänään saarnassaan siitä, kuinka kaikki lähtee alttarilta - niin myös rukous. Kirkoissa, joko alttarilla tai täällä Haagassa kastemaljan vieressä, palaa aina yksi kynttilä. Moni ei välttämättä tiedä, että se on jatkuvan rukouksen kynttilä - se on Kristus ja vartija, joka rukoilee jokaisen ihmisen puolesta jokaisessa kirkossa joka hetki. Tämän Kristuksen, vartijan, esirukoilijan, taistelijan ja elämän leivän jalanjäljissä meidän on hyvä ja antoisaa itse kunkin jatkaa matkaa toinen toistemme puolesta rukoilen. Tätä toivon äärimmäisen paljon.
Lopuksi minulla on teille vielä yksi lupaus. Kun luin eilen illalla läpi virkaan asettamiseen liittyvät kysymykset ja lupaukset, niin ”Tahdon.” -sana alkoi tuntua kovin suurelta ja vaativalta - Jeesus ja teistä jokainen minua niissä auttakoon. Näiden tänään antamani neljän lupauksen lisäksi haluan esittää vielä viidennen lupauksen ja vastata vielä kerran tahdon. Toivon, että teistä jokainen auttaa minua tässä lupauksessa ja sen kysymys kuuluu näin:
Tahdotko tehtävässäsi Haagan seurakunnan kirkkoherrana olla inhimillinen, epätäydellinen ja itseäsi kohtaan rakastava ja armollinen niissä hetkissä, joissa teet virheitä ja epäonnistut? Ja tahdotko toimimalla näin johtaa seurakuntaa omalla esimerkilläsi ja antaa seurakuntalaisille, luottamushenkilöille, työntekijöille, haagalaisille ja kaikille tämän seurakunnan omakseen kokeville luvan olla inhimillisiä, epätäydellisen täydellisiä ja itseään ja toisiaan kohtaan rakastavia ja armollisia?
Tahdon - Jumala minua tässä auttakoon ❤️
