Huopalahden kirkko
Huopalahden kirkko on alun perin rakennettu Haagan suomenkielisten kokoontumispaikaksi, Suomalaisuuden pirtiksi. Rakennuksessa on toiminut myös Haagan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu vuosina 1908–1928. Jumalanpalveluksia siinä alettiin pitää seurakunnan perustamisesta lähtien vuodesta 1917. Jo vuonna 1908 rakennukseen tehtiin kirkkosali. Seurakunnan ostettua Suomalaisuuden pirtin se remontoitiin arkkitehti Albert Nybergin piirustusten mukaan ja vihittiin rukoushuoneeksi vuonna 1928. Niin ikään Albert Nybergin piirtämä kellotapuli valmistui vuonna 1932.
Arkkitehti Toivo Paatela suunnitteli peruskorjauksen, jonka jälkeen rakennus vihittiin kirkoksi vuonna 1942. Taloon tehtiin eteläsiipi, vanha seurakuntasali, joka oli käytössä syksyyn 1994 saakka. Nykyisen monitoimikirkon muutokset suunnitteli arkkitehti Mirja Castrén. Se vihittiin käyttöön vuoden 1975 alussa. Sisustustöihin ja värisuunnitteluun osallistuivat myös toimistoarkkitehti Esko Marjanen ja arkkitehti Bey Heng.
Arkkitehti Kaisa Vepsäläisen suunnittelema lisärakennus vihittiin käyttöön vuonna 1988. Samalla ruotsinkielinen Lukas församling (nykyisin Petrus församling) sai omat tilat. Kirkkoherranvirasto muutti vanhaan seurakuntasaliin vuonna 1994.
Alun perin kirkko vihittiin vain väliaikaiseen käyttöön. Huopalahteen, radan pohjoispuolelle, piti 1920-luvulla rakentaa kirkko arkkitehti Eliel Saarisen piirustusten mukaan. Rahapulassa kirkko jäi rakentamatta. Suunnitelmasta muistuttaa seurakunnan sinetissä oleva kirkon kuva. Sinetissä on raamatunjae Ensimmäisestä kuninkaiden kirjasta: ”Pidä päivin ja öin silmissäsi tämä temppeli, paikka, jossa olet sanonut nimesi asuvan. Kuule, mitä palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee.”
Kirkkoa puuhattiin vielä 1960-luvulla väliaikaisen tilalle, mutta kun suunnitelmat eivät toteutuneet, vanha rakennus remontoitiin seurakuntakäyttöön sopivaksi.
Puinen kirkko on yksilaivainen. Sen sisäkatto on kolmitaitteinen. Alttarilla on kuvanveistäjä Harry Kivijärven teos Ristiinnaulittu (1959). Puuttuva risti pakottaa katsojan hahmottamaan ristin ja käymään läpi oman syntisyytensä. Taiteilijan näkemys Kristuksen inhimillisestä puolesta ilmenee veistoksen nyrkkiin puristetuista käsistä. Alttarihopeat ovat teollinen muotoilija Eero Rislakin suunnittelemat.
Urut on valmistanut tanskalainen Marcussen vuonna 1962. Niissä on 18 äänikertaa. Kellotapulin kolme kelloa on viritettyinä duurikolmisointuun a, cis ja e. Huopalahden kirkko on Haagan seurakunnan käytössä.
Kirkkoa ja seurakuntasalia remontoitiin kesällä 2017, mm. lattiat uusittiin. Hakavuoren menetetystä kirkosta siirrettiin Huopalahteen Ristiinnaulittu-teos, ehtoolliskalusto sekä tekstiilitaiteilija Päikki Prihan suunnittelemat kirkkotekstiilit. 20.8.2017 vietettiin Huopalahden emäseurakunnan 100-vuotisjuhlaa.
