20.04. Onneksi olkoon: Nella, Neela, Lauha | Palaute
Kulosaaren hautausmaa

Leposaaren historia ja alueet

29.09.2017, 12:13
Kulosaaren hautausmaa pienellä Leposaarella on paikallinen hautausmaa, joka liittyy kiinteästi alueen historiaan. Sinne on haudattu useita sekä taiteen, tieteen, sodankäynnin että talouselämän merkkihenkilöitä. Leposaaren pinta-ala on noin 2 ha ja siellä on noin 2000 vainajan viimeinen leposija.

Kulosaaren hautausmaa perustettiin osana itsenäistä Kulosaaren huvilakaupunkia. Huvilayhdyskunnan rakentamista ohjannut AB Brändö Villastad –osakeyhtiö möi Kulosaaren pohjoispuolella sijaitsevan Ison Pässin saaren paikalliselle seurakunnalle vuonna 1922, jonka jälkeen se nimettiin Leposaareksi. Arkkitehti Armas Lindgren laati hautausmaalle suunnitelman, joka on pääosiltaan toteutunut. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1925

Kulosaaren hautausmaa on perinteisesti ollut vain Kulosaaressa asuvien käytössä. Aiemmin itsenäinen kunta liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 ja kymmenen vuotta myöhemmin myös Kulosaaren seurakunta tuli osaksi Helsingin seurakuntayhtymää. Vuonna 201i Kulosaaren suomenkielinen seurakunta yhdistyi Herttoniemen seurakuntaan. Toiminnan alkuvaiheessa sieltä luovutettiin hautapaikkoja myös ulkopuolisille, mutta rajoitetun tilan vuoksi hautapaikkaoikeus Leposaareen on vain Kulosaaressa asuvilla Herttoniemen ja ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan jäsenillä.

Vuosina 1994 ja 2007 hautausmaalle on valmistunut uusia hauta-alueita, jotka on tarkoitettu uurnahautauksia ja tuhkansirottelua varten.

Sankarihauta-alue ja muistomerkit

Leposaaressa on sankarihautausmaa, jonne on haudattu talvi- ja jatkosodan 18 sankarivainajaa, alueella on vastaavat muistomerkit kuuden taisteluissa kadonneen sotilaan muistoksi. Sankarihauta-alueen sekä sen muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Arne Helander. Saman arkkitehdin käsialaa on myös hautausmaan portti sekä muutama hautakortteli hautausmaan itälaidalla. Muistomerkin reliefin on tehnyt kulosaarelainen kuvanveistäjä Ben Renvall.

Leposaaressa on muistomerkki Menneiden sukupolvien ja muualla lepäävien muistolle, jonka äärelle voi tulla muistelemaan toisaalle haudattuja rakkaita.

Iso metallinen risti on muistolehdon tunnuksena.