Helsingin ja Vantaan seurakunnissa on käynnistynyt MoniNainen arki -hanke, joka auttaa maahanmuuttajataustaisia kotiäitejä kotoutumaan parantamalla monilukutaitoa. Lisäksi hanke tarjoaa heille osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa.

Helsingissä hanke keskittyy alkuvaiheessa perustamaan Itä-Helsinkiin kielikahvilan. Vantaalla puolestaan järjestetään Cable-yhteisövalmennuksia kaupungin asukastiloissa, aluksi Länsi-Vantaalla.

Ensimmäinen kielikahvila aloitti Itäkeskuksessa Matteuksenkirkolla 29.9. ja ensimmäinen Cable-yhteisövalmennus Vantaalla lokakuun puolivälissä.

Kielikahviloihin ja yhteisövalmennuksiin haetaan nyt suomen kielen taitoisia vapaaehtoisia pyörittämään toimintaa yhdessä työntekijän kanssa ja kotoutumista helpottamaan. Vapaaehtoisille on tarjolla valmennusta eikä aikaisempi osaaminen monilukutaidosta ole välttämätöntä.

Matteuksenkirkon kielikahvilassa on hieno tunnelma ja toisista välittävä meininki. Lue lisää blogista ja Kirkko ja kaupunki -lehden jutusta.

Kielitaito on avain

Seurakuntien aiemmissa hankkeissa on huomattu maahanmuuttajataustaisten kotiäitien putoavan palveluiden ulkopuolelle puutteellisen luku- ja monilukutaidon vuoksi. Jo opitut taidot saattavat unohtua, kun elämänpiiri kapenee lapsia kotona hoitaessa.

Hankkeessa kehitetään monilukutaitoa perinteisen lukutaidon tukena.

– Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, yhdistää, muokata ja arvioida tietoa sen eri muodoissa. Sitä voidaan harjoitella käytännönläheisten ja toiminnallisten tapojen kautta. Monilukutaitoon liittyy vahvasti esimerkiksi median, kuvien ja symbolien lukutaito, projektipäällikkö Nnenna Allinen valaisee.

– Kielikahvilat ovat kynnyksettömiä, elämäntilanteeseen sopivia kohtaamispaikkoja, joihin voi tulla lasten kanssa ja joissa voi harjoitella kieltä muun tekemisen yhteydessä, Allinen kertoo. Naiset saavat itse suunnitella toimintaa ja kertoa, mihin asioihin toivovat apua.

Vantaan yhteisövalmennukset voivat toimia kotiäidille apuna suunnanhaussa esimerkiksi, jos hän haluaa lasten kasvettua ruveta miettimään, mitä haluaisi tehdä ja mille alalle suuntautua. Ne sopivat myös esimerkiksi opintonsa keskeyttäneille tai äideille, joilla ei ole elämäntilanteen vuoksi mahdollisuutta osallistua jokapäiväisille kursseille.

Naisten tukeminen on myös lasten syrjäytymisen ehkäisyä

Hanke vahvistaa äitien käsitystä itsestään toimijana ja omien voimavarojen tunnistamista. Vaikuttavimmillaan näin pystytään jatkamaan pysähdyksissä ollutta kotoutumisprosessia.

– Kotoutumisen kesken jääminen on tässä kohderyhmässä iso ongelma. Naisten tukeminen on myös lasten syrjäytymisen ehkäisyä, Allinen painottaa.

Työn tärkeyttä lisäävät ajankohtaiset, tätä kohderyhmää koskevat kotoutumis- ja TE-palveluiden lakiuudistukset. Myös hiljattain julkaistussa Valtioneuvoston Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys -tiedoksiannossa todettiin erikseen tarve kehittää maahanmuuttajataustaisten kotiäitien työelämätaitoja.

‍