Konfirmaatio ja rippijuhlat kuuluvat elämään useimmiten teini-iässä käydyn rippikoulun jälkeen. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Jumala vahvistaa konfirmoitavan uskoa.

Ennen varsinaista konfirmaatiomessua pidetään konfirmaatioharjoitus kirkossa. Harjoituksessa konfirmoitavat käyvät rippipapin kanssa läpi konfirmaatiomessun kulun, esimerkiksi kulkueena kulkemisen, istumapaikat ja tilaisuuden etenemisen.

Usein konfirmaatioharjoituksen yhteydessä tai muuten ennen konfirmaatiota otetaan rippikoulukuva rippikouluryhmästä. Rippikoulun vetäjä kertoo kuvien tilaamiseen liittyvistä käytännöistä.

Ennen messua konfirmoitava pukeutuu kirkon sakastissa valkoiseen albaan, jonka seurakunta lainaa konfirmaation ajaksi. Alba puetaan omien juhlavaatteiden päälle. Alban alta näkyvät kengät ja mahdollisesti lahkeet. Pappi ja/tai seurakunnan vahtimestari auttavat pukeutumisessa.

Useimmiten kummit ovat siunaamassa alttarilla konfirmoitavia nuoria. Lisäksi konfirmoitavat itse ilmaisevat tahtonsa elää sen uskon mukaan, johon heidät on kastettu.

Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle oikeuden

• toimia kummina
• osallistua ehtoolliselle
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias.

Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

‍