25.04. Onneksi olkoon: Markku, Marko, Markus | Palaute
Malminkartanon kappeli

Malminkartanon kappeli

07.06.2019, 16:01
Malminkartanon kappeli on alun perin ollut Helsingin yliopistoon kuuluvan opetus- ja koetilan tilanhoitajan virkatalo. Talon on suunnitellut professori Jussi Paatela, ja se valmistui vuonna 1943. Piispa Irja Askola siunasi Malminkartanon kappelin käyttöön Kannelmäen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä 24.1.2014.

Malminkartanon kappeli on alun perin ollut Helsingin yliopistoon kuuluvan opetus- ja koetilan tilanhoitajan virkatalo. Talon on suunnitellut professori Jussi Paatela, ja se valmistui vuonna 1943. Taloon muutti ensimmäisenä agronomi, sittemmin professori Martti Sipilä perheineen. Yliopiston muutettua toimintansa Viikkiin 1970-luvulla, siirtyi rakennus Helsingin kaupungin omistukseen.

Helsingin kaupunki tarjosi tätä Puustelli-nimistä kiinteistöä seurakunnalle vuokralle vuonna 1980. Koska seurakunta tarvitsi Malminkartanon kasvavaan lähiöön toimitiloja, solmittiin vuokrasopimus ja talo peruskorjattiin sellaiseksi, että siellä oli mahdollista järjestää monipuolista toimintaa. Tupaantuliaiset pidettiin uusituissa tiloissa 9.1.1982.

Talo oli alusta alkaen kovassa käytössä. Siellä kokoontuivat päiväkerho, varhaisnuorten ja nuorten kerhot. Jumalanpalvelusta vietettiin sunnuntaisin ja usein lauantaina talossa järjestettiin kastejuhlia. Muusta toiminnasta mainittakoon pyhäkoulu, vanhustenpiiri, diakoninen ”kädet-ryhmä”, Martat sekä opiskelijoille suunnatut ”Tule tupaan” -illat. Vuosien varrella on talossa järjestetty myös iltarippikouluja, nuorten leirejä ja hiljaisuuden päiviä.

Toiminta talossa sai traagisen lopun, kun uudenvuoden päivänä 1989 oikosulusta alkanut tulipalo tuhosi yläkerran täydellisesti, ja sammutusvesi vahingoitti muuta rakennusta merkittävästi. Talo peruskorjattiin jälleen, ullakolle rakennettiin asianmukaiset palosulut ja seurakunnallinen toiminta käynnistyi uudestaan vuoden 1990 puolella.

Suunnitelmissa kirkko

Kun Malminkartanon nykyisen asuinalueen suunnittelu käynnistyi, ryhdyttiin seurakunnan puolella tekemään selvityksiä omien tilojen rakentamisesta alueelle. 1980-luvulta tähän päivään mennessä on Malminkartanoon rakennettavasta kirkosta tai kappelista järjestetty kolme eri arkkitehtikilpailua. Erinäisten sattumusten ja suhdanteiden vuoksi ei yksikään näistä kilpailun voittaneista ehdotuksista ole edennyt L2-lupakuvia pidemmälle. Ainoa näkyvä muistutus toteutumattomasta kirkosta on Malminkartanontien ja Puustellinrinteen kulmassa sijaitsevan kerrostalon vino kulma, jonka piti olla linjassa kadun toiselle puolelle tulevan kirkon sisääntulopihan portin kanssa.

Hyvää kannatti odottaa

Kolme vuosikymmentä Malminkartanon seurakuntakodin väliaikaisissa tiloissa kypsytti Kannelmäen seurakunnan päättäjät etsimään Malminkartanon pitkittyneeseen tilakysymykseen lopullista ja kestävää ratkaisua.

Seurakuntakoti oli vuosien aikana muodostunut rakkaaksi paikaksi, jossa oli hyvä toimia ja kodikas tunnelma. Voisiko tämä talo sittenkin toimia myös tulevina vuosina seurakunnan käytössä? Asia päätettiin selvittää.

Lukuisten neuvottelujen ja hallinnollisten päätösten jälkeen Helsingin seurakuntayhtymä osti kiinteistön käyttöönsä Helsingin kaupungilta vuonna 2013. Taloon tehtiin ensimmäistä kertaa perustuksista harjaan ulottuva peruskorjaus arkkitehti Heikki Pietiläisen suunnitelmien mukaisesti. Huonetilojen järjestystä muutettiin ja talon keskiosaan rakennettiin kappelisali, jossa on istuimet 64 hengelle. Talon yleisilme on sekä ulkopuolelta että sisältä vanhaa kunnioittava, ja esimerkiksi alkuperäiset ikkunapuitteet on kunnostettu käsityönä nykyisten määräysten mukaisiksi.

Juhlat

Keittiössä on perusastiat 60 henkilölle, kahvinkeitin, vedenkeitin, mikro- aaltouuni, maljakoita ja kynttilänjalkoja sekä astianpesukone ja liesi. Kahvinkeitin kannattaa kytkeä heti pistokkeeseen, sillä sen kuumentamiseen tarvitaan 20 minuuttia. Keittimessä käytetään suodatinkahvia. Suodatinpussit ovat käytettävissänne seurakunnan puolesta, kahvi, tee yms. tulee tuoda itse. Pöytäliinat eivät kuulu varusteisiin. Korkean kaapin sivuun on asennettu valokatkaisijan viereen ns. emännänkytkin, jolla saadaan sähkökojeisiin virta.