Olen asunut Viikissä reilut viisitoista vuotta. Kotoani on Malmin hautausmaalle parinsadan metrin matka. Hyvin pian hautausmaasta tuli itselleni tärkeä ja rakas paikka. Se on kiireettömän kävelyn, erilaisten tarinoiden, monipuolisen puutarhan ja ilon sekä surun ajatusten tyyssija. Näitä tarinoita olen kertonut muille lukuisilla opastetuilla kävelyillä. Eipä ihme, että takaraivossani alkoi jyskyttää ajatus, että tämä on laulun arvoinen paikka. Kun pari vuotta sitten pääsin pianon ääreen, melodia ja sanat alkoivat putkahdella paperille. Elämäni ensimmäinen tekemäni laulu sai muotonsa.

Risto Alaja on toiminut oppilaitospappina Helsingissä ennen eläköitymistään.