SYDÄN, HÖYRYT JA NESTEET

1600-luvun italialaisia soololauluja ja instrumentaalimusiikkia

Bembo–Colista–Corbetta–Gesualdo–Kapsberger–Kircher–Meda–Leonarda–Sances–Strozzi

Tuuli Lindeberg, sopraano; Suomalainen barokkiorkesteri; Marianna Henriksson, ohjelmasuunnittelu

Vielä 1600-luvulla käsitykset psykofysiologiasta perustuivat antiikista periytyneeseen lääketieteeseen, jonka perustekijöitä olivat elementit, ruumiinnesteet ja elonhenkien toiminta. Musiikin affektit vaikuttivat ihmiseen kouriintuntuvalla tavalla erityisesti sydämen laajenemisen ja supistumisen kautta. Konsertissa sopraano Tuuli Lindeberg esittää kuohuttavia soololauluja, jotka saavat kehon nesteet liikkeelle ja elonhenget purkautumaan sydämestä.

Ohjelmaan valikoituneiden lauluharvinaisuuksien teksteissä on viitteitä musiikin fysiologiasta: sydämen erilaisista reaktioista, kuten palamisesta tai pakahtumisesta, laulun ja itkun hoitavasta voimasta ja pakkautuneiden nesteiden liikahduksista. Carlo Gesualdon Poi che l'avida sete -madrigaali puhuu rintaan pakkautuneesta surun nesteestä, Giovanni Felice Sancesin Lagrime amare -laulu viittaa veren mukana liikkuviin elonhenkiin. Barbara Strozzin lauluteksteissä fysiologia kuuluu usein tekstin ja musiikin tasolla, kuten Fin che tu spiri -laulussa.

Maallisessa ja hengellisessä musiikissa vaikuttavat samat voimat, mikä kuullaan Antonia Bembon ja Bianca Maria Medan hengellisiin teksteihin säveltämistä lauluista. Bembon suuri, Neitsyt Mariasta kertova hengellinen kantaatti Lamento della Vergine sisältää fyysisten tapahtumien kuvailua, ja Marian itku saa myös elementit itkemään.

Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye esittää muun muassa Isabella Leonardan ja Lelio Colistan soitinmusiikkia, jolla on sanaton voima saattaa kuulija sisäisten myllerrysten valtaan.

Vapaa pääsy. Kesto 1 t 30 min, sis. väliajan.