Oli hirmu kivaa, kaikki oli tosi ystävällisiä ja sain hyviä ystäviä. Kiitos tosi paljon tästä riparista, se oli tosi tosi monta kertaa huikeampi kuin oisin ikinä voinut kuvitella, tuun muistaa tän ripari aina. Ps. nähään ehkä ensi vuonna, sillä harkitsen isoseksi hakua

Malmin seurakunnan riparien palaute on parantunut entisestään. Yli 40 prosenttia tämän kesän riparilaisista antoi arvosanaksi 10 ja miltei 37 prosenttia arvosanan 9.

Nuorilta kysytään vuosittain palautetta muun muassa siitä, kokivatko he olonsa riparilla hyväksi, kokevatko he kristinuskon merkitykselliseksi, saivatko he vaikuttaa riparin sisältöihin ja käsiteltiinkö riparilla heille tärkeitä asioita. Kaikki tulokset olivat tänä vuonna erinomaisia ja parantuneet entisestään. Kun kysytään, onko kristinuskolla merkitystä omaan elämään, kirkossa myönteisesti vastaa keskimäärin 54% ja Malmin seurakunnassa 67,7 riparin käyneistä. Lauseen “haluan kuulua kirkkoon” riparin käyneistä allekirjoittaa keskimäärin 66 prosenttia, Malmilla 78,5.

Kasvatuksen johtaja Minna Karas uskoo tulosten johtuvan siitä, että riparia on tietoisesti ja systemaattisesti vuosia kehitetty yhä enemmän nuorten näköiseksi.

Malmilla nuoret omistavat riparin, aikuiset takaavat turvallisuuden

“Malmilla lähdetään siitä, että nuoret omistaa rippikoulun ja nuoria osallistetaan riparilla niin paljon kuin mahdollista. Nyt nähtävät tulokset ovat seurausta pitkästä vuosien työstä, johon henkilökunta on sitoutunut ja seurakuntaneuvosto on halunnut panostaa. Malmin riparibrändin kehittämisessä ydinasia on ollut nuorten kuunteleminen”, hän sanoo.

Siellä oli paljon kivaa tekemistä ja tosi hyvä yhteishenki

Karaksen mukaan aluksi syntyi puhetapa, johon kuuluu nuorten osallistaminen ja sen jälkeen se onnistuttiin muuttamaan käytännöksi erilaisten työkalujen avulla.

“Tarkoituksena on jatkuvasti järjestää riparista maailman turvallisin tila, jossa jokainen saa olla juuri mitä on ja kysyä mitä tahansa. Me kysymme nuorilta enemmän kuin vastaamme”, hän kuvaa. Maailman turvallisin tila syntyy aikuisten luomilla puitteilla ja rajoilla.

“Ripari oli turvallisempi kokemus mitä ensin ajattelin. Luulin että olen liian erilainen.”

“Työntekijöiden kanssa olemme keskustelleet paljon aikuisten vallasta ja sen käytöstä. On tietenkin tietyt raamit, joista ei kysytä, vaan jotka asetetaan. Ne liittyvät juuri turvallisuuteen. Mutta monista säännöistä tai rajoista voidaan myös keskustella. Joidenkin sääntöjen luomiseen on hyvä osallistaa nuoria itseään, koska sillä tavalla osallisteaan pohtimaan syitä ja seurauksia. Esimerkiksi vaikka energiajuomista voidaan keskustella haastamalla nuoria puhumaan siitä, mitä hyvää ja mitä riskejä niihin liittyy. Mutta osallisuus merkitsee myös sitä, ettei nuorilta kysellä turhaan asioista, joihin he eivät oikeasti voi vaikuttaa. Osallistamisella pitää olla merkitystä. Ylipäänsä riparilla antaudutaan keskustelemaan kaikesta mieluummin kuin kerrotaan, miten asiat ovat. Malmin ripareilla ei ole myöskään ulkoläksyjä eikä loppukokeita.”

Paras kokemus elämässäni tähän asti!

Karas uskoo, että osallisuuden ja turvallisuuden kokemus on parasta, mitä ripari voi tarjota.

Tänä vuonna palautetta ripari-infosta ja konfirmaatiosta pyydettiin myös riparilaisten huoltajilta. 80% vanhemmista antoi konfirmaatiolle arvosanan 5/5.

“Vanhempien palaute ei yllättänyt, sillä konfirmaation eteen on myös tehty paljon työtä. Erityisesti nuorten osuuteen siinä. Tässähän me olemme saaneet julkisuuttakin”, Karas sanoo ja viittaa Riku Rantalan kolumniin Helsingin Sanomissa kesällä. Silloin erityisesti nuorten esiintyminen ja ajatukset konfirmaatiojumalanpalveluksessa olivat tehneet kirjoittajaan vaikutuksen.

Tavoitteena ilo

Karaksen mukaan Malmin riparia kehitetään jatkuvasti.

“Emme jää lepäämään laakereilla hyvän palautteen jälkeen. Tulokset eivät ole tulleet ilmaiseksi ja vielä riittää parannettavaa muun muassa erilaisissa riparin muodoissa. Tavoite on se, ettei yhdellekään riparille haluavalle sanota, ettei meillä ole sopivaa vaihtoehtoa, vaan kaikille etsitään tapa saada hyvä turvallinen riparikokemus”, hän sanoo. Hänellä on myös unelmia siitä, miten perinteistä leirielämää voisi kehittää nuorille paremmaksi.

“Esimerkiksi vuorokausirytmiä voisi venyttää nuorten kesäaikaa lähemmäs, kun se nyt on aikuisten rytmissä aikaisine aamuineen”, hän haaveilee. Hänestä riparilla aikuisten tärkein tehtävä on kohtaaminen.

En ole kastettu mutta silti riparista tuli yksi tärkeimmistä kokemuksista.

“Tutkimukset vahvistavat, ettei riparista jää mieleen parhaiten se 45 minuutin kasteopetus, vaan ne 20 tuntia vuorokaudessa, joina ei ollut oppitunteja. Kirkossa ripareissa panostetaan edelleen liikaa oppimistulosten miettimiseen. Riparin tärkein anti ei ole tiedollinen, vaan kokemuksellinen”, hän sanoo.

“Siihen voi luottaa, että nuoret kyllä ottavat ilon irti tavalla tai toisella”, hän toteaa. “Olisi ihanaa, jos kirkko olisi mukana siinä. Että nuoret voisivat kokea, että ilo ja hauska on kristillistä elämää.”

Riparille vuonna 2025 ilmoittautuminen on käynnissä lokakuun ajan. Lue lisää täältä.

Lue myös Kirkko ja kaupungin juttu tämän vuoden riparikokemuksista täältä.

Lainaukset ovat poimintoja vuoden 2024 riparilaisten palautteesta.