Parinkymmenen vuoden ajan Maria Obafemi-Onuigbon asuinmaa oli Iso-Britannia. Hän toimi Manchesterissa, anglikaanisessa kirkossa seurakuntaa johtavana kirkkoherrana ja pappina. Toisaalta Obafemi-Onuigbo oli samaan aikaan myös seurakuntansa ainoa palkattu työntekijä.

Kun elämä – osin pandemian, osin Suomessa asuvien ikääntyvien omaisten tähden – siirtyi Manchesterista Helsinkiin, muutos oli suuri. Syyskuussa 2021 Obafemi-Onuigbo asettui perheineen Suomeen, seuraavassa kuussa hän aloitti työskentelyn Oulunkylän seurakunnassa.

– Siirryin pienestä työyhteisöstä isoon työyhteisöön, Obafemi-Onuigbo kuvailee.

Eivät ainoastaan työkieli tai työolosuhteet lainsäädäntöineen, työehtosopimuksineen ja muine säädöksineen muuttuneet, myös kulttuuri, työ- ja toimintakulttuuri sekä seurakuntakulttuuri ympärillä muuttuivat.

Hän kuvailee, miten suomalainen varautuneisuus, etäällä pitäytyminen, korostuu briteissä vietettyjen vuosien jälkeen jopa bussipysäkillä.

–Täällä minun tulee itse olla se aktiivinen kontaktinottaja.

Englannissa seurakuntalaiset muodostavat kirkon ympärille hyvin tiiviisti sitoutuneen yhteisön. Vapaaehtoisten yhteisö pyörittää säännöllisesti monia tehtäviä, joista Suomessa vastaavat kirkon palkatut työntekijät. Esimerkiksi Manchesterissa toimi vapaaehtoinen, joka joka ikinen sunnuntai veti kirkolla nuorisotyötä.

Töihin Oulunkylän seurakuntaan Maria Obafemi-Onuigbon veti YHDESSÄ-projekti, joka kehittää vapaaehtoisuutta ja osallisuutta seurakunnassa.

Pandemia onnistui vaikuttamaan jopa seurakunnissa tehtävään vapaaehtoistyöhön:

– Korona jätti monet vakkarivapaaehtoiset kotiin, projektin päällikkönä toimiva Obafemi-Onuigbo kertoo viitaten erityisesti iäkkäämpiin vapaaehtoisiin.

Tämä tarkoittaa, että seurakunnassa kaivataan uusia vapaaehtoistyön tekijöitä. Mutta minkälaisia tehtäviä kirkolla on tarjota ja kenelle? Mitä pitää osata?

Maria Obafemi-Onuigbo käyttää osasta vapaaehtoisista kaunista lähimmäispalvelijan nimekettä. Lähimmäispalvelijan, tai arkienkelin, tehtävä voi olla esimerkiksi yhteydenpitoa oman nimikkoseurakuntalaisen suuntaan.

– Lähimmäispalvelija vierailee toisen luona, soittelee, pitää yhteyttä. Kysyy, mitä kuuluu. Eikä yhteydenpitoon tarvitse ryhtyä kylmiltään, kyllä me täällä seurakunnassa annamme perehdytyksen.

Yksi tapa tehdä vapaaehtoistyötä on messuavustajan tehtävät. Niihinkin seurakunta kouluttaa ja opastaa ennakkoon, alkaen siitä, miten tekstinlukijan kannattaa puhua mikrofoniin.

Vapaaehtoistehtäviä löytyy seurakunnassa kaikenlaisille tekijöille. Kaikenlaiselle osaamiselle kahvinkeitosta esirukouksen laatimiseen tai yksittäisen lastentapahtuman toteuttamiseen on kysyntää.

– Vapaaehtoistyö on aidosti kivaa! Maria Obafemi-Onuigbo toteaa hymyillen.

– Osallistuminen oman yhteisön toimintaan antaa paljon. Vapaaehtoisuuden kautta monet ovat löytäneet uusia ystäviä, tunnenpa jopa ihmisen, jolle vapaaehtoisuus avasi kokonaan uuden uran.

Sitten Maria Obafemi-Onuigbo pysähtyy, katsoo toimittajaa silmiin ja toteaa:

– Jos joku seurakuntalaisemme kokee, ettei häntä ole koskaan pyydetty mukaan toimintaan, niin tässä se on. Tervetuloa, ota rohkeasti yhteyttä, tule mukaan!

Kiinnostaako vapaaehtoistehtävät? Ota yhteyttä Mariaan!

Maria Obafemi-Onuigbo
050 3804138
maria.obafemi-onuigbo@evl.fi

Uusien vapaaehtoisten ilta järjestetään to 21.9. klo 17 Maunulan kirkolla (Metsäpurontie 15). Tervetuloa, jos esimerkiksi pohdit mahdollisuutta tulla vapaaehtoiseksi tai jos sinulla on uusia ideoita siitä, mihin vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittaisiin.

Teksti: Tiiu Pohjolainen

Kuvat: Antti Rintala