Nuorten kiinnostus uskoon ja kirkon sanomaan näkyy vuoden 2024 jäsentilastoissa. Kirkkoon liittyi viime vuonna sata ripari-ikäistä eli 13−15-vuotiasta nuorta enemmän kuin vuotta aiemmin: nyt heitä oli 319 (220 vuonna 2023). Koronaa edeltäviin vuosiin 2018 ja 2019 verrattuna määrä on reilusti yli kaksinkertainen. Nyt 13−15-vuotiaista liittyneistä juridiselta sukupuoleltaan poikia oli poikkeuksellisesti enemmän kuin tyttöjä.

Rippikoululaisten määrä on noussut kahtena viime vuonna noin kahdella sadalla henkilöllä vuosien 2017–2022 keskimääräisestä tasosta. Vuonna 2024 rippikoulun suoritti yhteensä 3 445 Helsingin seurakuntien jäsentä. Heistä 3 245 oli vuonna 2009 syntyneitä eli viime vuonna 15 vuotta täyttäneitä nuoria.

Eniten liittyneitä koko 2000-luvulla

Kirkkoon liittyi viime vuonna yhteensä 2 170 helsinkiläistä eli yli 300 enemmän kuin edellisvuonna (1 856). Liittyneiden lukumäärässä ovat mukana kaikki vähintään yksivuotiaat. Lukumäärä on suurempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vauvoja kastettiin 2 231 (2 339 vuonna 2023).

Kirkkoon liittyneistä vähintään yksivuotiaista uusista jäsenistä vähän yli puolet eli 52 % oli 20−39-vuotiaita. Yksittäisistä ikäluokista eniten liittyjiä oli 14- ja 15-vuotiaissa. Näissä ikäluokissa myös liittyjien määrä kasvoi eniten vuodesta 2023.

Kirkosta erosi viime vuonna 739 vähemmän kuin vuonna 2023. Nyt jäsenyydestään luopui 6 089 helsinkiläistä. Eroajista 71 % kuuluu ikähaarukkaan 18−39-vuotiaat. Toisaalta kirkosta eroaminen väheni selvästi eniten juuri nuorten aikuisten ikäluokassa.

Kirkon jäsenmäärään vaikuttavat liittymisten ja eroamisten lisäksi maan sisäinen ja kansainvälinen muuttoliike sekä kuolemat. Muualta Suomesta Helsinkiin muutti 2 300 ev.lut. kirkon jäsentä enemmän kuin Helsingistä pois. Kirkon helsinkiläisistä jäsenistä ajasta ikuisuuteen siirtyi 3 664 henkeä (3 971 vuonna 2023). Kaikki nämä luvut yhdistettynä tarkoittaa, että jäsenmäärä laski Helsingissä 3 268 henkilöllä eli viime vuosia selvästi loivemmin: vuoden vaihteessa jäseniä oli 307 247 (310 515 vuoden 2023 lopussa), ja jäsenprosentti oli 44,9 (46,0).

24-vuotiaat ovat jäsenistön suurin ikäluokka

Helsingin seurakuntien jäsenten suurin ikäluokka ovat vuonna 2000 syntyneet: näitä 24-vuotiaita jäseniä oli vuoden vaihteessa 4 831. Muut suurimmat ikäluokat ovat 20−33-vuotiaita, joissa kaikissa yksittäisissä ikäluokissa oli vähintään 4 100 jäsentä. Seuraavaksi suurimmat, yli 4 000 jäsenen ikäluokat ovat 60−62-vuotiaat.

Kirkon jäsenyys on valtavirtaa edelleen yli 60-vuotiaiden (jäsenprosentti 61) ja toisaalta 10–19-vuotiaiden (jäsenprosentti 51) helsinkiläisten ikäryhmissä. Suhteessa vähiten jäseniä on 30–39-vuotiaiden joukossa: heistä noin 32 % on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Yksi selittävä tekijä on se, että tässä ikäryhmässä muiden kuin kotimaisia kieliä puhuvien osuus on kaikkein suurin. Kaikista jäsenistä äidinkielenään suomea puhuu 91,6 %, ruotsia 7,2 % ja muita kieliä 1,1 %.

Maahanmuuttaneiden ja vieraskielisten osuus alueen asukkaista näkyykin yksittäisten seurakuntien jäsenprosenteissa. Jäsenprosenttiin vaikuttaa myös asukkaiden ikäjakauma. Kirkkoon kuuluminen on vähäisintä itähelsinkiläisessä Mikaelin seurakunnassa (jäseniä alueen asukkaista 36,2 %) ja Vuosaaressa (40,0) sekä kantakaupungin Paavalissa (39,9) ja Kalliossa (40,1).

Kirkkoon kuulutaan vahvimmin suomenkielisistä seurakunnista Pakilassa (jäsenprosentti 62,9), Munkkiniemessä (57,9) ja Lauttasaaressa (56,6). Kaikissa kolmessa ruotsinkielisessä seurakunnassa jäsenprosentti on selvästi yli 50:n, korkein se on Itä-Helsingin Matteus församlingissa (62,7). Ruotsinkielisten seurakuntien alueella asuvaksi väestöksi lasketaan ne helsinkiläiset, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, norjaa, tanskaa tai islantia. Suomenkielisten seurakuntien jäsenten vertailulukuna ovat kaikki muut kielet.

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvista helsinkiläisistä vain 2,5 % kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kaupungissa näitä ns. vieraskielisiä asukkaita on noin 140 000, ja heistä Helsingin ev.-lut. seurakuntien jäseniä on lähes 3 500. Muihin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin kuuluu luonnollisesti tätä paljon suurempi joukko. Helsingin seurakunnissa tehdään englannin-, viron-, venäjän-, kiinan- ja arabiankielistä työtä.

Helsingin seurakuntien ja yhteisten palveluiden strategia kiinnittää erityistä huomiota nuoriin aikuisiin ja muihin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin helsinkiläisiin.