Varustamojen toinen yhteiskehittämisen työpaja pidettiin Hermannin Varustamolla. Päivän teemana oli laadun kehittäminen ja osallistava arviointi. Päivään osallistui sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia ja Varustamoilla kävijöitä. Työskentelyssä pohdittiin tuleviin toimintasuunnitelmiin liittyviä tavoitteita ja niistä valittiin yksi osallistavan arvioinnin pilotiksi syksyn jatkotyöskentelyihin. Työpajailtapäivä oli tiivis, mutta innostava.

Hankkeen aloitusseminaari pidettiin 27.2.2024 Helsingissä Högbergssalenissa Korkeavuorenkadulla. Tilaisuuden pääpuhujana oli Kuntoutussäätiön johtaja Riikka Shemeikka, joka johdatteli puheessaan Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksiin työelämään tähdätessä. Tilaisuuden avasi Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki muistuttaen diakonian ja lähimmäisyyden merkityksestä ihmisten kohtaamisesta. Portti-teatterin esitys oli koskettava kuvaus ihmisen matkasta vankeudesta tai päihteiden käytöstä toisenlaiseen hyvään elämään vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden keinoin. Varustamojen työntekijät Ulla, Kimmo, Tero ja Elina annostelivat vielä lopuksi välähdyksiä Varustamo-toiminnasta. Kiitos kaikille sekä lavalla että yleisössä olleille.

Tarkemmin näistä esityksistä voit lukea alempana tältä sivulta.

Tilaisuuden tallenne katsottavissa:

https://www.youtube.com/watch?v=QR2IFTZInps

Juha Rintamäki: Ei ole auttajia ja autettavia vaan ihmisiä tasavertaisesti

Tilaisuuden avasi Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki, joka aloitti puheenvuoronsa vertauksella laupiaasta samarialaisesta. Siinä kysytään Jeesukselta, kuka on minun lähimmäiseni.

– Varustamoihin ja niiden kehittämiseen liittyen kysymyksen voi kääntää muotoon Kenen lähimmäinen sinä voit olla. Toiminnassa ei ole auttajaa ja autettavaa, vaan on erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Ei puhuta merkityksellisistä vapaaehtoistehtävistä vaan aidoista mahdollisuuksista auttaa toista ihmistä. Varustamot ovat merkittäviä ei vain ihmisten kannalta vaan myös kirkon olemuksen näkökulmasta.

Rintamäki kertoi tapaamisestaan Roomassa sijaitsevan Sant’Egidion yhteisön kantaviin voimiin kuuluvan Leonardon kanssa. Yhteisö tunnetaan diakonisesta työstään ja rukouksen ja palvelun yhdistämisestä.

– Keskustelussamme Leonardo sanoi: ”Paraskaan hyvinvointivaltio ei voi tarjota rakkautta ja empatiaa. Siksi kirkko ja siksi diakonia.” Tämä kiteyttää hyvin sekä Sant’Egidion että Varustamojen toimintafilosofian.

– Kiinnitin huomiota myös siihen, että Leonardo ei puhunut kodittomista vaan ihmisistä nimillä. Ei ole auttajia ja autettavia vaan ihmisiä, yhteisön jäseniä.

– Tässä kaupungissa pitää olla sellaisia paikkoja, joissa ihminen kohdataan ihmisenä, sellaisena kuin hän on, Jumalan kuvana. Varustamo on sellainen paikka, tasavertainen.

Virtaa Varustamoista on syntynyt huolesta, jota tunnemme osattomuudesta. – Vahvalla yhteistyöllä Diakin kanssa haetaan muutosta perinteiseen yksin tekemiseen. Haemme myös lisää vaikuttavuutta. Yhteistyö on mahdollisuus kasvattaa resursseja, se on enemmän kuin osiensa summa, Rintamäki päätti.

Mika Siltala: Varustamot ovat muuntuvia, monipuolisen kehittämisen paikkoja

Varustamot ovat nyt toimineet muutaman vuoden Hermannissa, Malmilla ja Matteuksenkirkolla. Ne ovat matalan kynnyksen toiminnan alustoja, jotka antavat mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia tekemisen tapoja, hankkeen projektipäällikkö Mika Siltala valotti. Ominaista niille on muun muassa kaikille avoin osallisuus, turvallisempi tila, asiakasymmärrys, yhteiskehittäminen. Waste&Feast-ravintolat ovat kiinteä osa Varustamoja.

Varustamoissa erityistä on, että työyhteisöt koostuvat ammattilaisista ja muista työntekijöistä sekä vapaaehtoisista. Asiakas voi olla samalla tekijä. Välttämättä ei huomaa, kuka on missäkin roolissa.

– Varustamot eivät taivu tarkkoihin määritelmiin vaan ovat nimenomaan mahdollistajia erilaisen osaamisen hyödyntämiselle, Siltala huomautti.

Virtaa Varustamoista -hanke kehittää Varustamojen ja yhteistyöverkoston saumatonta ja saavutettavaa matalan kynnyksen ohjauspalvelujen kokonaisuutta. Lisäksi hanke vahvistaa Varustamoilla käyvien 25-55-vuotiaiden työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä yksilö- ja ryhmävalmennuksin.

Anne Korhonen: Tsemppivalmennuksilla onnistunut aloitus

Hankkeessa järjestettävät ryhmävalmennukset ovat saaneet nimekseen Tsemppi-valmennus. Diakin Anne Korhonen kertoi ensimmäisen Tsemppi-valmennuksen kokemuksista.

Tsemppi-valmennus on suunnattu 27–55-vuotiaille helsinkiläisille, jotka kaipaavat muutosta elämäntilanteeseensa. Helmikuussa alkaneessa ryhmässä on kahdeksan osallistujaa, ja valmennus jatkuu kahdeksan viikon ajan. – Yhteistyö Varustamojen kanssa on sujunut hienosti: osallistujat ovat löytyneet niiden kautta, Korhonen kiitteli.

Valmennus tuo diakoniatyöhön tavoitteellisuutta ja arviointia. Teemoina valmennuksessa ovat esimerkiksi ajankäyttö, arvot ja roolit, arjen valinnat, tunteet ja kannustaminen sekä valmiudet ja taidot kohti työelämää. Valmennus etenee hyvin osallistujalähtöisesti ja tavoitteellisesti, tulevaisuuteen katsoen, Korhonen kuvasi.

Seuraava valmennus alkaa huhtikuussa Matteuksenkirkolla ja lokakuussa vuorossa on Malmin Varustamo.

Riikka Shemeikka: Sosiaalisen kuntoutuksen mallilla saavutettu erittäin hyviä tuloksia

Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka kertoi omassa osuudessaan sosiaalisesta kuntoutuksesta työ- ja toimintakyvyn ja osallisuuden tukena. Siinä on paljon yhtäläisyyksiä Virtaa Varustamoista -hankkeen kanssa.

Sosiaalisen kuntoutuksen avulla vahvistetaan ihmisen sosiaalista toimintakykyä, torjutaan syrjäytymistä ja edistetään osallisuutta. – Koska ongelmat usein johtuvat pitkään kestäneistä tilanteista, kuten työttömyydestä, oppimisvaikeuksista tai mielenterveyden häiriöistä, myös niiden ratkaiseminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Niin ikään se edellyttää kokonaisvaltaista, yksilöllistä työskentelyä, Shemeikka painotti.

Sosiaalista kuntoutusta on kehitetty pitkään ja siinä keskeistä on ollut muun muassa yhdenvertaisuus ja ryhmätoiminnan sisällön suunnittelu yhdessä kohderyhmän kanssa. Yksilötyössä luottamuksen syntyminen toimii kaiken perustana. Sosiaaliseen kuntoutukseen kehitetyn toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja ja esimerkiksi helpottaa vaikuttavuuden ja hyötyjen arviointia.

Mallia on kokeiltu alueellisissa piloteissa hyvin tuloksin. Sosiaalityön asiakkuuksien on raportoitu lyhentyneen. Shemeikan mukaan myös muun muassa asiakkaiden itseluottamus ja -tuntemus olivat parantuneet. Samoin ammattilaisten välinen yhteistyö oli laajentunut ja vahvistunut.

Hyvinvoinnin paraneminen voi liittyä esimerkiksi arjen hallintaan ja päihteettömyyteen, Työelämään pääseminen on tärkeää silloin, kun se on yksilön omien tavoitteiden mukaista, Shemeikka korosti.

Sosiaalisen kuntoutuksen käytäntöjä pyritään selkeyttämään ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään edelleen. Malli on kaikkien vapaasti käytettävissä.

Välähdyksiä Varustamotoiminnasta, juontajana Susanna Hyväri

Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme oli mukana jo Varustamojen perustamisvaiheessa. – Parasta Varustamoissa on että se on alusta. Se tarkoittaa muun muassa isompia hartioita tehdä asioita. Varustamon kautta voimme tarttua isompiin yhteiskunnallisiinkin asioihin kuin mihin me paikallisseurakunnat pystyisimme. Varustamo on kirkko raikkaalla tavalla, verkostoissa ja ihmisen puolella, Elina summasi.

Tero Hämäläinen toimii Matteuksenkirkon Varustamon suntiona. – Etsin taannoin reittiä takaisin työelämään. Pääsinkin sitten työkokeilijaksi Matteuksenkirkon Varustamolle ja sitä tietä päätin hakea suntion opintoihin; Tero kertoi ja jatkoi: – Varustamo on mahdollisuus kuntoutukseen nuorille, työelämään palaaville, maahanmuuttajille. Se on paikka tulla kuulluksi ja nähdyksi, turvallinen tila, jossa voi omien tarpeiden mukaan olla, osallistua ja kohdata. Joka aamu kaikki paikalla olevat kokoontuvat aamukahveille ja silloin tarkistetaan, tarvitseeko joku apua. Jotta kukaan ei jää yksin.

Ulla Lumijärvi toimii Varustamopappina kaikilla kolmella Varustamolla. Ne ovat asiakasprofiileiltaan erilaisia: Malmilla ja Matteuksenkirkolla kävijöissä on iäkkäämpää väkeä, Malmilla lisäksi lapsiperheitä. Hermannissa taas asiakkaissa on kadun ihmisiä ja tukiasukkaita. Matteuksen työyhteisössä pääroolissa ovat työkokeilijat.

– On fantastista, miten erilaiset tulijat pystytään ottamaan huomioon! Minä saan pappina olla kohtaamassa heitä kaikkia. Menen pöytiin juttelemaan, olen ihmisenä ihmiselle. Työhuonetta minulla ei ole, vaan teen työni ihmisten keskellä, Ulla kuvaili.

Kimmo Kajos työskentelee diakoniatyöntekijänä Hermannin diakoniatalolla. – Hermannissa erityistä on, mitä kaikkea meiltä löytyy: Kirkkosali on keskellä taloa, ja siinä samassa tilassa on biljardipöytä sekä patjoja, joilla voi levätä. Samaan aikaan toiset voivat pitää kirjallisuuspiiriä. Sunnuntaisin voi tulla pullakirkkoon ja keskiviikkoisin jammailla klubi-illassa. Päiväkeskus Mosaiikki toimii SPR:n ja Sininauhasäätiön voimin.

Tekstit: Eila Jaakola