21.11. Onneksi olkoon: Hilma | Palaute
Koko Helsinki

Mäki-Lohiluoma & Nuorva keikalla Mustassa Härässä järjestäjänä Paavalin seurakunta

Paavalin seurakunta

Kalenteri ja kellosymboli23.11.2024 klo 19:00 - 21:55 Ylösalaisin olevan pisaran muotoinen paikkasymboli

Jouko Mäki-Lohiluoma ja ja Teppo Nuorva konsertoivat ravintola Mustassa Härässä, Mäkelänkatu 52, lauantaina 23.11. klo 19. Keikan tarjoaa Paavalin seurakunta. Keikalle on 18 vuoden ikäraja. Vapaa pääsy.

Musiikki soi noin klo 21 asti. Paavalin seurakunnasta mukana kirkkoherra Kari Kanala.

Nuorva & Mäki-Lohiluoma

Jyväskyläläinen Teppo Nuorva ja seinäjokelainen Jouko Mäki-Lohiluoma tapasivat Tampereella Seppo Lindellin studiolla syksyllä 1978. Teppo oli Kantrikustaa -yhtyeensä kanssa äänittämässä ensimmäistä levyään ”Traktorilla taivaaseen”, Joukon ensilevyn nimi oli ”Hienoin mies, jonka tunnen”.

Kynäniekat pitivät toistensa tavasta kirjoittaa ja kun Joukokin oli muuttanut Jyväskylään opintojensa takia, alkoi lauluntekijöiden elämänmittainen ystävyys ja yhteistyö. Joukon Datsun tonnilla kierreltiin Suomen seurakuntia monta vuotta, 150:n keikan vuosivauhdilla.

Ohjelmistossa oli sittemmin aikamoisiksi hiteiksi kasvaneita lauluja, esim. Tepon ”Tuu mun vaimoksen” ja Joukon ”Virtanen kirkossa”. Kaverusten yhteistyö huipentui vuonna 1989 julkaistuun ”Pitkä päivä, lyhyt yö” -albumiin, jota moni pitää yhtenä Suomigospelin merkittävimmistä levyistä.

Sittemmin Teppo alkoi keskittyä enemmän oikeisiin töihin, hän on toiminut erityisopettajana Vantaalla, kuitenkin koko ajan kirjoittaen myös laulutekstejä itselleen ja tilaustöinä muille artisteille. Pari omaa soololevyäkin ilmestyi, ja vuonna 2000 tehtiin Joukon kanssa toinen yhteislevy, ”Toisten tie”.

Tamperelaistunut Jouko on ollut koko ajan päätoiminen muusikko, hän on tehnyt tähän mennessä n. 7 000 keikkaa, enimmäkseen Yhden Joukon Yhtyeellään ja Herra Heinämäen Lato-orkesterin rumpalina, ”Voimamies Horsmana”. Joukokin on julkaissut useita soololevyjä. Parhaiten niistä on menestynyt vuonna 2008 ilmestynyt ”Transitmies”, jonka nimikappaleesta tuli radiohitti.

Parasta antia Joukon ja Tepon lauluissa ovat erinomaiset tekstit. Ne nojaavat suomalaisen runon perinteeseen huolellisine riimeineen ja kielikuvineen. Laulut ovat tarinoita ihmisten arkisesta elämästä. Varsinaista kristillistä julistusta laulut eivät sisällä, mutta kirkon portin pielessä notkuillaan. Jotkut laulut (Tepon) ovat riipaisevan kauniita, joissakin (Joukon) on ääneennaurattavaa huumoria.

Vaikka hiljaisiakin vuosia on ollut, ei Tepon ja Joukon yhteistyö ole missään vaiheessa kokonaan loppunut. Nyt on taas käyty muutamalla keikalla ja varovaisesti keskusteltu yhteisen levynkin tekemisestä. Aika näyttää...