Päivi Hirvelällä on vaikuttava työhistoria. Hän on toiminut muun muassa Suomen korkeimman oikeuden jäsenenä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina sekä valtionsyyttäjänä.

Kirkon päättäjäksi hän pyrki, sillä kirkko ja seurakunnat ovat olleet hänelle tärkeitä tukipilareita koko elämän ajan. Siitä hän on erityisen kiitollinen.

”Mielestäni jos saa, pitää antaa ja kirkolta olen saanut paljon konkreettista hyvää”, toteaa Hirvelä.

Esimerkiksi virkaäitiyden aikana Lahden seurakunta ja perheasian neuvottelukeskus tarjosivat tärkeää tukea.

”Oli ihana voida soittaa ja saada hetkessä apua äidikepalvelusta, kun kipeälle lapselle piti saada hoitaja ja äidin kiirehtiä töihin. Olen saanut kirkosta apua myös elämäni vaikeissa tilanteissa.”

Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan kivijalka

Hirvelän monipuolinen kokemus oikeudenhoidosta ja ihmisoikeuksista sekä kirkon toiminnasta heijastuu hänen näkemyksiinsä kirkon roolista yhteiskunnassa.

Oikeudenmukaisuus on Hirvelän mielestä yhteiskunnan kivijalka. Sen perusperiaatteet – demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet – takaavat, että yhteiskunnassa kaikki ovat yhdenvertaisia ja syrjimättömiä. Oikeudenmukaisuus ei ole vain lainmukaisuutta, vaan myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

”Oikeus on moraalisesti herkkä ja tärkeä kysymys. Se on sitä, että yhteiskunnassa tiedetään mikä on oikein ja väärin. Se on resurssien jakamista, kohtuullisuutta ja sitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä.”

Seurakuntaneuvostossakin päätöksenteko liittyy tiukkoihin valintoihin resurssien jakamisessa. Hirvelän mielestä on tärkeää, että seurakunta suuntaa resursseja diakoniaan ja perhetyöhön, sillä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä sekä oikeusprosesseissa että seurakunnan toiminnassa.

”Teemme neuvostossa päätöksiä, joilla on suora vaikutus tukea tarvitsevien ihmisten vaikeissa elämäntilanteissa. Minulle on erityisen tärkeää, että seurakunnan diakoniseen työhön sekä perhetyöhön suunnataan resursseja” sanoo Hirvelä.

Kuuleeko kirkko?

Kirkon rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana on tärkeä, mutta Hirvelä näkee kirkon keskusteluissa usein toissijaisia asioita. Hän katsoo, että kirkon tulisi kantaa vahvemmin vastuuta ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta, yhteiskunnan polarisaatiosta ja nuorten pahoinvoinnista. Kirkossa tulee käsitellä myös enemmän oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

" Kirkon tulisi tuoda toivon ja lohdun näkökulmia yhteiskunnallisiin haasteisiin, yhdistää ja rakentaa rauhaa. Kirkon tulee rohkeasti puolustaa heikompia ja tuoda vähäosaisten ääni esille ", hän toteaa.

Nykyajan uhkina Hirvelä näkee yhteiskunnallisen kahtiajakautumisen ja toivon puutteen. Nuoret kokevat toivottomuutta, eikä heillä ole uskoa tulevaisuuteen, erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi.

"Nuoret kokevat sellaista toivottomuutta, etteivät he uskalla perustaa perheitä. Heillä on tunne, että maailma loppuu", Hirvelä miettii.

Puhdasta ja aatteellista?

Vaikka kirkko tekee toisaalta tärkeää työtä, kirkko ei Hirvelän mukaa toimi kaikilla alueilla oikeudenmukaisesti.

”On valitettavaa, että kirkossa on edelleen syrjintää, erityisesti seksuaalivähemmistöjen kohdalla. Kirkko ei toimi oikeudenmukaisesti eikä kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Kirkolla ei ole oikeutettua sulkea ketään pois ”hurskauden” argumenteilla.”

Hirvelän mielestä kaikki fundamentaalisuus, joka on puhdasta ja aatteellista onkin yleensä ahdasta ja puutteellista.

”Olemme kaikki luojan luomia, arvokkaita ja tervetulleita. Miksi kirkossa siis yhä tuomitaan ja syrjitään seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia. Vaikka tasa-arvosta puhutaan, toteutuuko se kirkossa?”, puuskahtaa Hirvelä.

Uskottavuusongelma?

Kirkolla on yhä tärkeä rooli, mutta se tarvitsee muutosta. Hirvelän mielestä kirkon tulee tarjota toivoa, armoa ja tukea yhteiskunnassa. Kirkko ei Hirvelän mielestä voi jäädä taakse ajattelussa ja sen täytyy rohkeasti puolustaa kaikkien oikeuksia.

”Kirkon täytyy kohdata ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita, kuten nuorten pahoinvointi, ilmastonmuutos ja yhteiskunnan polarisaatio. Jos kirkko haluaa olla uskottava, sen on oltava mukana edistämässä oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikilla tasoilla”, Päivi Hirvelä kiteyttää.

Teksti: Riikka Leskinen

Kuvat: Milja Peuramäki

Haastattelu on julkaistu Katedraali-lehdessä 01/2025.