Tuomiokirkkoseurakunnan tutut kasvot, pitkäaikainen kirkkoherra ja tuomiorovasti Marja Heltelä rientää haastatteluun suoraan muuttoapulaisen hommista, ja kertoo suuntaavansa seuraavaksi rakkaisiin mökkimaisemiinsa tarkkailemaan lintujen kevätmuuttoa. Alkuvuonna 2026 eläkkeelle jäävä Heltelä on tämän kevään virkavapaalla, jotta hänellä olisi aikaa hoitaa vuosi sitten diagnosoitua harvinaissairautta (systeeminen skleroosi).

Heltelän lähtömessua vietetään Tuomiokirkossa sunnuntaina 28.9.2025 klo 10.

“Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Seurakunnan syksy alkaa juhlien merkeissä, sillä hieman ennen minua eläkkeelle jää myös Tuomiokirkon todella pitkäaikainen pääsuntio Petri Oittinen. Petrin lähtömessu on sunnuntaina 31.8.”, Heltelä kutsuu.

Vuonna 1996 Tuomiokirkkoseurakuntaan töihin astelleen Marjan vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita. Halikosta lähtöisin olevalle, tuolloin Järvenpäässä asuneelle ja pian kolmesta koululaisesta yksin huolehtineelle Heltelälle hyppy kohti pääkaupunkia ja puolikasta nuorisopapin työtä oli rohkea.

“Nyt ajattelen, että Jumalalla on unelma jokaisen elämästä, vaikka meidän silmissämme seinä nousisikin pystyyn. Noihin vuosiin sanoisin itselleni, että hienoa, kun uskalsit luottaa Jumalan käsien kantavan.”

Nuorisopapin tehtävät vaihtuivat diakonia-, lapsityönpapin ja edelleen kappalaisen tehtäviin, kunnes vuonna 2014 Heltelä valittiin Haagan kirkkoherraksi. Neljän vuoden päästä hänet äänestettiin yksimielisesti Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi.

“Sain vahvan mandaatin työlleni, mistä olen kiitollinen. Aktiivisten seurakuntalaisten, erinomaisen asiantuntevan seurakuntaneuvoston ja ammattitaitoisen työntekijäjoukon kanssa on ollut etuoikeus työskennellä.”

Heikoimpien puolella

Seurakunnan yhteiskunnallinen vaikuttamistyö ja heikompien puolustaminen ei aina ole näkynyt ulospäin. Taustalla on paiskittu töitä globaaleihin ja kansallisiin kriiseihin sekä inhimillisiin haasteisiin liittyen.

“Olemme pyrkineet rakentamaan siltoja ja vähentämään vastakkainasettelua”, Heltelä tiivistää.

“Tuomiokirkkoseurakunnan strategian ytimessä on Jumalan lupaus: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Tehtävämme on tehdä toivosta totta.”

Heltelä ei ole pelännyt mennä tiukkoihin tilanteisiin. Oikeudenmukaisuus on ollut työn ja koko seurakunnan strategian mukainen kattotermi.

“Jeesus antoi esimerkin, jonka mukaan kristityn tulisi rohkeasti toimia. Jumalan silmissä olemme kaikki yhtä kallisarvoisia. Oikeudenmukaisuuden alle mahtuvat niin yhdenvertaisuus kuin tasa-arvo", Heltelä painottaa.

Työnsä onnellisimmiksi hetkiksi hän nimeää hetket, jolloin seurakunta on yhdessä monien toimijoiden kanssa rakentanut uutta ja tehnyt toivosta totta. Kaikkien alttarien avaaminen kaikille vihkipareille, kirkkosalissa riippunut seitsenmetrinen Gaia-maapallo luomakunta- teemoineen sekä Ajan merkit -saarnasarja, jossa saarnavuoro kiertää yhteiskunnan eri asiantuntijoilla, ovat osoituksia tästä.

“Onnellista on, kun toinen kristitty puhuu toiselle omasta osaamisestaan käsin siitä, mitä Jumala on hänelle elämässään antanut”, Heltelä miettii.

Tuomiokirkossa on järjestetty myös Toivon dialogeja, joissa on ministeriöiden ja eri alojen asiantuntijoiden voimin tartuttu isoihin aiheisiin kuten maahanmuuttoon, syntyvyyteen ja vanhustenhoitoon.

“Seurakunnastamme on tullut taho, johon yhteiskunnan eri toimijat ottavat yhteyttä yhteistyötä varten”, Heltelä kiittää.

Stressaavimmaksi hetkekseen hän nimeää taloudellista takapakkia seurakunnalle aiheuttaneen seurakuntayhtymän yhteisten tilavuokrien muutoksen vuonna 2022. Mieleenpainuvin hetki puolestaan oli korona - kaikki muuttui yhdessä yössä, tilaisuudet peruttiin ja toimintaa alettiin heti järjestellä uuteen muottiin.

“Työputki oli 40 päivän mittainen. Parin tunnin puheluita tuli kerta toisensa jälkeen. Kun morsiamen äiti tai hautaan siunattavan omainen soitti ja purki tuntojaan, silloin oli kuunneltava. Pyrkiä tekemään toivosta totta kaiken karuuden keskellä.”

Näköalapaikalla

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralla on piispan sijaisena näköala koko hiippakuntaan. Lisäksi Tuomiokirkko, joka on maamme kuvatuin rakennus, koetaan kansalliseksi omaisuudeksi ja sillä on iso valtakunnallinen symboliarvo. Kaikki tämä on tehnyt kirkkoherran työstä erityisen.

“Olen saanut olla tekemisissä kaiken sen kanssa, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ihmisiä kohdatessani olen myös huomannut, että kuka tahansa virkahenkilö korkeinta johtoa myöten on haavoittuvainen ihminen siinä missä muutkin.”

Heltelän mielestä tulevaisuuden kirkko voisi entistä rohkeammin nostaa esiin oikeudenmukaisuutta eritoten ihmiselämän arvon kannalta. Kirkon tehtävä on asettua heikomman puolelle, ja luoda alustaa yhteisymmärrykselle ja sovinnolle.

“Mieli on kiitollinen ja haikea. Tuntuu hyvältä antaa kapula uusille osaajille”, Heltelä kiittää.

“Seurakuntalaisille haluan sanoa, että yksi askel kerrallaan riittää. Jumalan lupaus ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” pysyy ja on totta jokaisen kohdalla.”

Teksti: Juho Niemelä

Kuvat: Milja Peuramäki

Haastattelu julkaistu pääsiäisen 2025 Katedraali-lehdessä.

‍