Kovasti toivoisin, että enemmän olisi antihomofobeja ja antitransfobeja eli todellisia liittolaisiamme, jotka hankkisivat lisätietoa ja perehtyisivät kohtaamaamme syrjintään tunnistaakseen sen, jotka aktiivisesti taistelisivat syrjivien rakenteiden korjaamiseksi, jotka asettuisivat kuuntelijan positioon ja tarvittaessa puolustamaan homo- tai transfobien hyökätessä meitä vastaan. Hyvä tahto kun on kaunis asia, mutta se on silti vain hyvää tahtoa.

Jos haluat olla aito liittolaisemme, niin kuuntele meitä vähemmistöihin kuuluvia. Kirkossa liian moni tietää meidän puolestamme, myös suuri osa niistä hyväntahtoisista tapauksista. Minulle riittää vain täysi yhdenvertaisuus. Monesti minua pidetään kohtuuttomana, kun en tyydy muuhun. Miten muka on kohtuutonta vaatia itselleen samaa kuin muille?

Moni omasta mielestään liittolaisemme toistelee sitä, miten väsynyt hän on kirkon repivään keskusteluun. Se on hyvin etuoikeutettu positio. Minä en voi väsymykseeni vedoten vain kääntää katsettani muihin asioihin, koska ne asiat tuijottavat minua peilistä päivästä toiseen. Kyse kun on minun elämästäni.

Tajuavatkohan nuo väsyneet ihmiset, miten pahalta minusta tuntuu joka kerta, kun luen sellaisen kommentin? Ja tajuavatkohan he, miltä tämä kaikki minusta tuntuu, kun se on heillekin jo niin kovin väsyttävää?

Oma joukkonsa ovat he, jotka lisäävät sateenkaarireunat profiilikuvaansa tai jopa kirjoittavat jotain kaunista meidän puolestamme, mutta sitten kun joku hyökkää meitä vastaan, he eivät tee mitään. Kirkollisilla sivuilla saatetaan jakaa ihania päivityksiä, joissa asetutaan meidän tueksi. Sitten ei välttämättä kuitenkaan pidetä huolta, ettei meitä saa kommenttikentässä lyödä Raamatulla päähän. Käytännössä siis vain tarjotaan alusta hengelliselle väkivallalle.

On tullut jo viimein aika kitkeä pois kaikki hengellinen väkivalta. Kun vähemmistöön kuuluva itkee, niin liittolainen kitkee. Siinä teille muistisääntö.

Viimeisimmän minuun kohdistuneen viharyöpyn keskellä sain yksityisviestin seksuaalineuvojakaveriltani. Hän kertoi olleensa yhteydessä sivun ylläpitoon ja tehneensä vihapuheilmoituksen poliisille, yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja Amnestylle.

En pysty sanoin kuvailemaan, miten hyvältä se tuntui. Kyyneleet nousevat silmiin tätä kirjoittaessani. Tuo ihminen välitti niin paljon, että hän puuttui asiaan. Hän vei sen omatoimisesti eteenpäin. Se oli aidon liittolaisen toimintaa, antihomofobin ja antitransfobin toimintaa. Jumalalle kiitos hänestä!

Laura Mäntylä,
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi ja yliopistopappi