Yhteisen kirkkoneuvoston päätös vahvistaa seurakuntien roolia kristillisessä auttamistyössä eli diakoniassa ja selkiyttää resurssien jakoa.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto (YKN) hyväksyi torstaina 3.4. laajan ja pitkään valmistellun esityksen seurakuntien ja palveluyksiköiden välisestä työn- ja rahanjaosta. Vuosikymmenen loppuun mennessä toteutettava uudistus tukee koko yhtymän strategian toteutusta ja selkiyttää vastuita. Päätöskokonaisuudessa linjattiin, mitä Helsingissä tehdään jatkossa seurakunnissa ja mitä taas yhteisissä toiminnoissa.

”Haluamme turvata Helsingissä kirkon toimintaedellytykset ja seurakuntien elinvoimaisuuden, varata resursseja helsinkiläisiä hyödyttäviin strategisiin satsauksiin ja tehdä tarvittavat sopeutustoimet ennakoidusti eikä hätiköidysti”, yhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo.

Seurakuntien määrärahaosuus kasvaa

‍Työnjaon valmistelu alkoi vuoden 2023 alussa. Nyt hyväksytty 38-kohtainen esitys lisää seurakuntien mahdollisuuksia toteuttaa strategisia uudistuksia ja toisaalta korostaa seurakuntien roolia kaupunkilaisten auttamisessa: Seurakuntien suhteellista määrärahaosuutta kasvatettiin ja diakonisia avustusvaroja siirrettiin seurakuntien budjettikehykseen. Jatkossa seurakuntien osuus toimintakuluista on noin 60 prosenttia, ja yhteisesti toteuttavien palveluiden ja toimintojen osuus on noin 40 prosenttia.

Seurakuntien rooli esimerkiksi myös oppilaitostyössä ja sairaalasielunhoidossa kasvaa, ja näitä työaloja kehitetään tiivisti yhteisen seurakuntatyön kanssa. Yhteisesti toteutettu sairaalasielunhoito keskittyy tulevaisuudessa kolmeen sairaalakokonaisuuteen eli Meilahteen, Laaksoon ja Malmille ja erikseen sovittaviin hoitolaitoksiin. Perheneuvonnassa keskitytään jatkossa vahvemmin kriisissä olevien perheiden akuuttiapuun. Auttamisessa etsitään uusia tapoja tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja vapaaehtoisten rooli korostuu.

Henkilöstövähennykset luonnollisen poistuman avulla

‍”Työnjaossa saatiin nyt merkittävä raamipäätös. Yhteinen kirkkoneuvosto on huolellisen valmistelun jälkeen linjannut toimet strategisiksi satsauksiksi sekä tarvittavat säästötoimenpiteet, joilla vastaamme myös julkisen talouden kehitykseen. Merkityksellinen työ näkyy kaikessa meidän tekemisessämme”, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Maika Vuori sanoo.

Päätökseen sisältyy jatkovalmisteluja, joita tehdään yhdessä tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Esimerkiksi tarvittavat henkilöstövähennykset toteutetaan luonnollisen poistuman avulla. Vähennystarve yhteisistä palveluista on 63 henkilötyövuotta. Budjetoinnissa puolestaan erotetaan omaksi kokonaisuudekseen kirkon tietyt yhteiskunnalliset ja lakisääteiset tehtävät.

Työnjaon toimien jatkovalmistelu alkaa heti, ja valmista tulee olla viimeistenkin kohtien osalta vuoden 2029 loppuun mennessä.