Yleinen taloustilanteen heikentyminen ja sosiaaliturvan leikkaukset näkyivät selvästi keväällä tehdyn Helsingin seurakuntien diakonian asiakaskyselyn tuloksissa. Merkillepantavaa oli erityisesti huono-osaisuuden kasautuminen sekä se, kuinka vahvasti yksinäisyys on yhteydessä köyhyyteen.

Huono-osaisuuden kasautuminen tarkoittaa, että samat henkilöt kertovat, että heillä on talousvaikeuksia ja ongelmia terveyden kanssa, he ovat yksinäisiä ja että he kokevat elämänlaatunsa heikoksi. Heitä oli vastaajista joka kahdeksas. Lapsiperhevastaajista kasautunut huono-osaisuus kosketti joka kolmatta.

Heikoin taloustilanne oli työttömillä tai lomautetuilla sekä opiskelijoilla. Kun edellisessä kyselyssä korostui keski-ikäisten pahoinvointi, nyt huono elämänlaatu ja yksinäisyys on levinnyt myös nuorempiin ja vanhempiin ikäryhmiin.

Vastaajia kyselyssä oli 573. Kyselyä koordinoinut diakoniatyöntekijä Johanna Lehmusmies kiinnittää huomiota siihen, että köyhyys pahentaa yksinäisyyttä kaikissa vastaajaryhmissä. – Työssäkäyvien taloustilanne oli myös heikko, mutta huolestuttavampaa oli yksinäisyys, joka kosketti joka kolmatta heistä melko usein tai jatkuvasti. Heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden tilanne on hätkähdyttävä: peräti 80 % koki melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä ja yli puolet heistä kertoi suunnittelevansa elämäänsä päivä kerrallaan.

Köyhyys vaikuttaa elämään laaja-alaisesti. – Yksinäisyys johtuu ihan siitäkin, ettei ole varaa lähteä mihinkään tai esimerkiksi osallistua lasten synttäreille. Todella monet ovat myös väsyneitä, ja kun ei ole ketään, joka tulisi hakemaan kotoa, ihmiset jumittuvat yhä pahemmin kotiin, mikä pahentaa yksinäisyyden kierrettä, Lehmusmies jatkaa.

Yhteiskunnan kiristyneet asenteet ja heikentynyt taloustilanne laajentaa pahoinvointia kaikkialla. Tämä on näkynyt ennenkin, mutta nyt kurjistumista ja yksinäisyyttä sanoitettiin enemmän.

Julkisessa keskustelussa kuuluu, että ainoastaan työssä käyvä on arvokas. – Diakonia-asiakkaiden vastausten sävy on muuttunut: tunne arvottomuudesta ja hyödyttömyydestä on voimistunut samoin kuin huoli tulevaisuudesta. Ne taas kasvattavat toivottomuutta. Vastauksissa näkyy myös se, että kun ei ole enää keinoja selviytyä elämästä, päihteiden käyttö yleistyy, Lehmusmies toteaa.

Keskusteluapu ja kohtaaminen ovat diakonian vahvuuksia

‍Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset hakivat diakoniasta etenkin keskusteluapua ja henkistä tukea sekä ruoka-apua. Vanhimmissa ikäryhmissä taas korostui edullisen ruokailun lisäksi yhteisöllisyys ja uusien ihmisten kohtaaminen. Taloudellinen apu oli tärkeää kaikissa ikäryhmissä.

Vastauksissa on alkanut kuulua myös ilahduttava solidaarisuus: tukea ja palveluita toivottiin niille, joilla menee vielä heikommin kuin itsellä.

Diakoniatyössä tai diakonian kahvila- ja ruokailutoiminnassa asioivien helsinkiläisten elämäntilannetta ja hyvinvointia kartoitetaan vuosittain tehtävällä asiakaskyselyllä. Kysely on toteutettu nyt kolmena vuonna.

Keväällä 2026 kyselyyn vastasi 537 henkilöä, joista naisia 63 %. Vastauksia kerättiin kattavasti Helsingin seurakunnissa ja Varustamoissa, yhteensä 20 yksikössä.

Diakonia on kokonaisvaltaista ihmisen rinnalla kulkemista: keskusteluapua, palveluohjausta, yhteisöllistä toimintaa, ruokailuja ja tietyin edellytyksin myös taloudellista auttamista. Diakonia auttaa kaikissa Helsingin 19 seurakunnassa ja seurakuntien matalan kynnyksen keskuksissa Varustamoissa. Apu ja toiminta ovat maksuttomia eivätkä edellytä kirkkoon kuulumista.