-Elämme korostuneen vastakkainasettelun aikaa. Seurakunnalla on tärkeä rooli toimia sillanrakentajana silloin kun halutaan tehdä asioita yhdessä, ajattelee Herttoniemen seurakunnan kappalainen Juha-Matti Tikkanen eläkkeelle lähtönsä kynnyksellä. Hän on työskennellyt yli 40 vuotta Herttoniemen seurakunnassa eri tehtävissä, esimerkiksi aluepappina Herttoniemenrannassa ja Myllypurossa.

Kauniin kiitoksen yhteistyön vaalimisesta hän sai, kun hänet valittiin yllätyksekseen Vuoden myllypurolaiseksi 2024.

Toinen hänelle tärkeä asia on ihmisten kohtaaminen kokonaisvaltaisesti, sekä arjen tasolla että hengellisesti. Esimerkiksi sellainen messu, jonka ihminen voi kokea kaikilla aisteillaan.

-Ihmiset tarvitsevat henkistä turvaa tässä maailman tilanteessa. Kaikki lähtee siitä, että meillä on yhteys elävään Jumalaan ja Kristukseen.

Kristittyinä meillä on tulevaisuus ja toivo. Saamme olla välittämässä sitä itsellemme ja toisillemme.

‍Omaa hengellistä hyvinvointiaan Juha-Matti Tikkanen vaaliikin juuri messussa. Jokapyhäinen jumalanpalvelus on tullut hänelle rakkaaksi tavaksi jo lukioajoilta. Ellei hän ole itse pitämässä messua, hän käy muualla tai vähintään kuuntelee jumalanpalveluksen radiosta tai telkkarista.

-On etuoikeus saada olla messussa yhdessä muiden kanssa. Minulle on ominaista hiljainen luottamus Jumalan sanaan ja sen lupauksiin. En ole persoonana erityisen räiskyvä.

Kutsumus papin työhön syntyi jo lukioaikana, kun Juha-Matti Tikkanen oli tullut rippikoulun jälkeen mukaan seurakunnan nuorten toimintaan kotikaupungissaan Hämeenlinnassa. Hän ei ole kutsumustaan katunut, vaikka tunnustaa joskus miettineensä, millaista esimerkiksi lääkärin tai juristin työ olisi mahtanut olla. Kodin perintö painoi myös vaakakupissa: Tikkasen isä oli vankilapappi ja äiti opetti uskontoa ja psykologiaa.

-Mieluisinta pappina olo on ollut silloin, kun on tullut tunne, että on voinut olla avuksi jollekulle tai viedä eteenpäin tärkeitä asioita. Seurakuntatyö on lisäksi monipuolista. Olen toiminut myös kasvatuksen, diakonian ja lähetystyön parissa sekä esihenkilötehtävissä. Takana on lisäksi lukemattomia rippileirejä, ja ensi kesänä vielä yksi.

Viimeisen 15 vuoden aikana hänestä erityisen hienoa, että on voinut olla mukana seurakuntayhtymän strategiatyössä, jotta kirkko voisi uudistua ja palvella helsinkiläisiä mahdollisimman hyvin.

-Sitä olen arvostanut ja saanut olla täällä paikallisseurakunnan kuvioissa toteuttamassa.

Muistuuko mieleen jokin erityinen onnistuminen vuosien varrelta?

-Kun Myllypuron kirkko vihittiin aikoinaan käyttöön, onnistuimme saamaan kaikki tärkeimmät valtakunnan mediat paikalle. Se tuntui silloin hyvältä.

Eläkkeelle siirtyminen ei ole Juha-Matti Tikkaselle ollut mikään pitkään odotettu etappi, mutta ei toisaalta työuran jatkaminenkaan.

-Viime vuodet ovat olleet hyvin mielekkäitä. Minulla ei ole valmiita suunnitelmia, mutta toivon, että voisin jossain vaiheessa tehdä jotain vapaaehtoistyötä. Rakkaita harrastuksia löytyy, esimerkiksi musiikin kuuntelu. Toivon, että ehtisin hyviin konsertteihin ja kehittyväni shakinpelaajana. Se voisi olla hyvä tapa pitää päävärkkiä kunnossa.

Teksti ja kuva: Outi Jaakkola

‍