Aikuisena kirkkoon liittyneiden määrä on noussut pääkaupunkiseudulla, samoin kuin koko Suomessa. Kirkkoon on liittynyt heinäkuun loppuun mennessä Kallion seurakunnassa 132 uutta jäsentä, kun viime vuonna samaan ajankohtaan mennessä liittyneitä oli 121 ja toissa vuonna 97.

Kallion seurakunnan jäsenmäärä on heinäkuun lopussa 17 843 henkeä, kun se vuoden alussa oli 17 800. Uusia jäseniä on tullut 43. Lapsiakin on kastettu tänä vuonna enemmän eli 74, kun viime ja toissa vuonna vastaavaan aikaan heinäkuun loppuun mennessä lapsia kastettiin 61. Seurakunta oli myös 37 henkeä muuttovoittoinen.

Viime vuonna koko maassa evankelis-lute­rilaiseen kirkkoon liittyi noin 14 800 ­aikuista. Liittyjiä oli melkein 2 000 enemmän kuin vuonna 2019. Eniten heitä oli 30–39-vuotiaissa ja seuraavaksi eniten 20–29-vuotiaissa.

Helsingissä kirkkoon liittyi viime vuonna noin 1 700 yli 20-vuotiasta. Heitä oli reippaasti yli kaksisataa enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin. Lisäksi Helsingin seurakuntiin liittyi toistakymmentä 18- ja 19-vuotiasta.

Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa yli 20-vuotiaita kirkkoon liittyjiä oli viime vuonna vajaat 1 400 henkeä, mikä on reilut sata henkeä enemmän kuin vuonna 2019.

Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan mukaan trendi on nouseva, eli tänä vuonna kirkkoon liittyjien määrä saattaa kasvaa viime vuodesta.

– Ei ole viikkoa, jolloin ihmisiä ei liittyisi kirkkoon. Pyrin soittamaan kaikille, jotka ovat liittyneet seurakuntaan. Kaikki eivät vastaa puhelimeen, mutta he, jotka vastaavat, ovat yleensä hämmentyneitä ja iloisia, kun soitan. Kun kysyn, onko heillä terveisiä seurakunnalle, he usein kertovat syitä liittymiseensä.

Reinan mukaan kummiksi pääsy tai kirkkohäät olivat ennen hyvin yleinen syy liittyä kirkkoon, nyt harvemmin. Kirkkoon ei enää liitytä tavan tai sukuperinteen vuoksi vaan omakohtaisen harkinnan jälkeen.

Moni liittyy kirkkoon, koska kokee saaneensa kirkosta apua surussa tai muussa elämän kriisissä. Kasvava ryhmä on hengelliset etsijät.

– Moni heistä on todennut, että päätös erota kirkosta on ollut väärä, ja että hengellisillä asioilla on sittenkin heille merkitystä. Usein he ovat kokeneet Jumalan kutsuvan heitä. On myös niitä, jotka ovat olleet välillä jonkin muun hengellisen yhteisön jäseniä, mutta eivät ole kokeneet sitä enää omakseen, Reina kertoo.

Osa liittyjistä kertoo kirkon edenneen positiiviseen suuntaan esimerkiksi naisten pappeuden myötä ja suhtautumisessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Kallion avaraksi koetun seurakunnan nähdään olevan seurakuntalaistensa näköinen ja sopivan omiin arvoihin.

Kirkkoon liittyneistä aikuisista vain pieni osa on kokonaan uusia eli niitä, jotka liittyvät kirkkoon kasteen ja aikuisrippikoulun kautta. Reina uskoo tämän ryhmän tulevina vuosina kasvavan. Heitä varten aikuisrippikoulusta pitää kehittää erilaisia muotoja.

Kaikki eivät halua käydä yksityisrippikoulua ja moni vierastaa koulu-sanaa. Yhtenä vaihtoehtona Helsingissä on kehitetty pienryhmiin pohjautuvan Alfa-kurssin täydentämistä sakramenttiopetuksella.

Lue Kirkko ja kaupunki -median juttu