Erityisesti leiritoiminnassa nuorten panos näkyy konkreettisesti: he ovat mukana suunnittelemassa ohjelmaa, leikittämässä lapsia ja toimimassa tärkeinä lisäsilmäpareina aikuisille.

Kesäsomettajat kertovat seurakunnan tarinaa

Myös kesäsomettajien paikat kiinnostivat nuoria tänä vuonna. Seurakuntapastori Taija Tiilikan mukaan kesäsomettajaksi haki kymmenkunta nuorta, ja määrä on hieman edellisvuosia suurempi. Hakijoissa näkyi myös uusi ilmiö: mukana oli aiempaa enemmän muualla Helsingissä asuvia nuoria, kun aikaisemmin hakijat ovat usein olleet jo valmiiksi oman seurakunnan toiminnassa mukana.

”Luulen, että tässä näkyy kova kilpailu kesätyöpaikoista. Hakijoiden taso oli todella kova eikä valinta ollut helppo. Vaikka nuorisotyö on iso osa työtäni, yllätti minut silti nuorten monitaituruus, harrastuneisuus ja monipuolisen kokemuksen omaaminen. Nuoret kertoivat tehneensä kavereiden kanssa jo elokuvia, kuvanneensa eri tapahtumissa ja toimittaneensa omaa lehteä”, Tiilikka kertoo.

Kesäsomettajien tehtävänä on tuottaa monipuolista seurakuntaan liittyvää sisältöä eri kanaviin. ”On tosi kiva juttu, että saamme taas tänä vuonna todella erilaisia kesäsomettajia, jotka toivottavasti tuovat persoonallisesti esiin seurakunnan eri puolia. Itse olen todella iloinen siitä, että seurakunta voi tarjota monelle nuorelle mahdollisesti ihan ensimmäisen kesätyöpaikan”, Tiilikka lisää.

Polkuleirillä telttaillaan ja ollaan luonnon keskellä

Yksi kesän mielenkiintoisista kohteista on polkuleiri, jonne haki tänä vuonna yhdeksän nuorta. Polkuleiri tarkoittaa telttamajoitteista kesäleiriä, joka järjestetään luonnon keskellä. Leirillä asutaan teltoissa, tehdään yhdessä ruokaa, liikutaan ulkona ja vietetään aikaa ryhmässä erilaisten aktiviteettien parissa.

Nuoret kesäseteliläiset toimivat leirillä apuohjaajina: he keksivät ja vetävät ohjelmaa, leikittävät lapsia sekä auttavat aikuisia huolehtimaan siitä, että kaikki sujuu turvallisesti ja sujuvasti. Vaikka telttaleiri ei perinteisesti ole ollut suosituin hakukohde, hakijamäärä on silti kasvanut.

”Luulen, että epävarma taloustilanne aiheuttaa painetta ja halua hakea töitä. Hakijoista oli enemmän lukioikäisiä – setelin ikärajaa on myös nostettu, mikä vaikuttaa varmasti hakijamääriin”, kertoo kasvatuksentyöntekijä Anne “Kähis” Kähönen.

Osa hakijoista oli jo entuudestaan tuttuja, sillä he ovat olleet mukana kesäseteliläisinä aiempinakin vuosina. Kokemus houkuttelee palaamaan. ”Olen myös ymmärtänyt, että paikkoja on huonommin auki yleisesti, ja ajatuksena onkin, että jos leiriläisiä tulee selkeästi enemmän, otamme vielä kolmannen kesäseteliläisen leirille mukaan”, Kähönen pohtii.

Wipinä-viikoilla nuoret leikittävät ja retkeilevät lasten kanssa

Myös Wipinä-viikot herättivät suurta kiinnostusta. Wipinä-viikot ovat lasten kesätoimintaa, jossa järjestetään ohjattua ohjelmaa arkipäivisin. Ohjaajaksi haki yli 50 nuorta, joista haastatteluun kutsuttiin kymmenen ja lopulta neljä valittiin tehtävään. Työ sijoittuu ajalle 1.–12.6.2026 Hyvän toivon kappelille Jätkäsaareen. Päivät koostuvat kuuden tunnin työvuoroista kello 8–16 välillä, maanantaista perjantaihin.

Wipinä-viikkojen ohjaajat työskentelevät lasten parissa: he leikkivät, ohjaavat toiminnallisia tuokioita ja avustavat retkillä. Työssä korostuu oma-aloitteisuus ja kyky kohdata lapsia.

”Mielestäni tämä kertoo tästä ajasta – nuoret haluavat kantaa oman vastuunsa taloudellisesti ja tienata itse omaa rahaa”, sanoo perhetyöntekijä Milla Kiiski.

Mitä on kesäseteliläisyys?

Kesäseteliläisyys tarkoittaa nuorille suunnattua kesätyömahdollisuutta, jossa kaupunki myöntää nuorelle kesäsetelin – taloudellisen tuen, jonka avulla työnantaja voi palkata nuoren kesätöihin. Kesäseteli on yleensä suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille, ja sen avulla voi työllistyä esimerkiksi seurakuntiin, yhdistyksiin, leireille, yrityksiin tai muihin organisaatioihin. Tarkoituksena on tarjota nuorille ensimmäisiä työkokemuksia, mahdollisuus ansaita omaa rahaa sekä harjoitella työelämätaitoja.