Kiinteistöjen kehitys ja niistä luopumiset ovat vuosien urakka
Seurakuntayhtymä
Helsingin seurakuntayhtymä on saanut osan kohteistaan jo myytyä tavoitteiden mukaisesti, osa odottaa vielä ostajaa ja joissakin paikoissa eteenpäin pyritään kaavamuutosten avulla.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi syyskuussa uuden kiinteistö- ja tilankäyttöstrategian. Sen pohjilta yhtymän kiinteistöjen ylläpidosta ja kehittämisestä vastaava kiinteistöosasto valmistelee eri kohteiden luokittelua ja vie hankkeita toteutusjonoon. Viimekädessä valtuusto päättää kaikista luopumisista ja myynneistä kohde kerrallaan.
Vaikka seurakuntayhtymä omistaa kiinteistöt, niiden käytöstä ja niissä tapahtuvasta toiminnasta vastaavat pitkälti seurakunnat. Siksi seurakunnalliseen toimintaan käytetyistä tiloista tarvitaan ensin seurakuntaneuvoston päätös ennen kuin asia tulee yhteiseen kirkkoneuvostoon ja sieltä aikanaan ns. suureen saliin eli yhteiseen kirkkovaltuustoon. Sijoitus- ja asuinkiinteistöjen, toimintakeskusten ja muiden toimitilojen vuokraus sujuu useimmiten ilman lausuntokierrosten tarvetta. Yhteinen kirkkoneuvosto sai tilannekatsauksen tämän hetken tilanteesta 26.9. kokouksessaan.
Helsingin seurakuntayhtymä on tänä vuonna luopunut lähes kymmenestä kiinteistöstään
Nyt parhaillaan työstettävät kohteet ovat saaneet valtuustolta etenemisluvan pari vuotta sitten. Näistä seurakuntayhtymä on vuoden 2024 aikana saanut kaupaksi Merirasti-Kappelin Vuosaaresta ja Tuusulassa sijaitsevan Kellokosken juhlatalon. Muita tänä vuonna myytyjä kiinteistöjä ovat esimerkiksi yhtymän osuus Kiinteistö Oy Espoontorista, Saariselän kolmen lomamökin kokonaisuus, Fastholman vapaa-ajan asunnon tontti Länsi-Herttoniemessä, mökkikiinteistö tontteineen Espoon Saarijärvellä sekä Kulosaaren entinen pappila. Lisäksi on myyty entisen Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntatalon osakehuoneistot Pajamäessä ja Flooran aukion liiketila.
Myynnissä jo olevia tai myyntiin pian tulevia kiinteistöjä ovat muun muassa toimintakeskus Jenny Malminkartanossa, Itä-Pakilan seurakuntakodin kiinteistö ja Roihuvuoren kirkon sivurakennuksen paikalle kaavoitettu kerrostalon rakennusoikeus.
Lisäselvityksiä etenemistavan valinnan tai kaupanteon pohjaksi tai kaavamuutosta odottaa muutama kiinteistö. Esimerkiksi Oulunkylän tiilikirkon tapauksessa selvitetään kiinteistön mahdollista muuta käyttöä. Munkkiniemen seurakuntatalon poikkeamispäätös ullakon rakentamisen osalta on juuri saatu maaliin.
Väliaikaisesti vuokralla tai muussa käytössä ovat esimerkiksi Jakomäen seurakuntatalon purkamisen jäljiltä tyhjäksi jäänyt tontti ja Tammisalon kirkko.
Osa seurakuntien tekemistä luopumispäätöksistä on vielä sen verran tuoreita, että kiinteistön jatkokäytön vaihtoehtoja vasta mietitään tai virkamiesvalmistelua ja yhtymätason päätöksentekoputkea ei ole ehditty edes käynnistää. Esimerkiksi Munkkivuoren kirkosta ja Alppilan kirkosta seurakuntaneuvostot ovat jo tehneet luopumispäätöksen, mutta yhtymätason luottamuselimissä kiinteistöjen kohtaloa ei ole vielä käsitelty, ja niiden käyttö jatkuu vielä. Uuden kiinteistö- ja toimitilastrategian valmistuttua niihinkin ehditään nyt paneutua tarkemmin.
Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteena on vähentää omassa käytössä olevien tilojen määrää 40 000–45 000 neliömetriä vuoteen 2030 mennessä.
Kuva: Merirasti-Kappeli, josta Helsingin seurakuntayhtymä on jo luopunut.