Nuoret aikuiset, vieraskieliset kaupunkilaiset, verkostojen hyödyntäminen ja toivon tuominen vaikuttavat vahvasti Helsingin seurakuntayhtymän toimintaan lähivuosina.

Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntien ja yhteisten palveluiden strategian seuraavaksi nelivuotiskaudeksi eli aikavälille 2024–2027. Uunituoreen strategian visiona on saavuttaa kasvava kristillinen yhteisö, johon helsinkiläisten on mutkatonta tulla ja jossa he voivat olla ja toimia.

”Kirkko Helsingissä -strategia haluaa tehdä Helsingistä kotikaupungin kaikille asukkaille riippumatta heidän etnisestä taustastaan tai puhumastaan kielestä. Nuorten ja nuorten aikuisten elinolojen parantaminen on jatkossa meitä yhdistävä tavoite. Haluamme olla Helsingin vaikuttavin hyvän tekemisen verkostojen mahdollistaja sekä tehdä sanoilla ja teoilla toivoa näkyväksi helsinkiläisten arjessa”, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

”Strategiamme yhdistää 19:n seurakuntamme ja yhteisten palveluidemme tavoitteet. Se myös soittaa samaa säveltä koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tavoitteiden ja arvojen kanssa. Seurakuntien omat strategiat vievät maalin lähemmäs arkea ja tarkentavat toiminnan painotuksia paikallisella tasolla.”

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori muistuttaa, että uusi strategia vastaa nopeasti muuttuvan ja väkimäärältään kasvavan kaupunkiympäristöön haasteisiin.

”Arvojen ja maailmankatsomusten moninaisuus on arkipäivää Helsingissä. Ihmisten hengellisyys ja kuuluminen uskonnollisiin yhteisöihin on murroksessa. Henkilökohtainen merkityksellisyys, kokemuksellisuus ja auttaminen korostuvat etenkin nuorempien sukupolvien hengellisessä ja henkisessä elämässä. Tasa-arvosta tulee huolehtia tinkimättömästi kaikessa toiminnassamme”, Vuori sanoo.

Kestävä taloudellinen tulevaisuus

Vuoden 2024 aikana yhteinen kirkkovaltuusto päättää Kirkko Helsingissä -strategian pohjalta talouden, kiinteistöjen, henkilöstösuunnittelun ja yhteisten palveluiden sekä seurakuntien työnjaon ohjaavista periaatteista. Ensimmäisenä olivat taloussuunnittelua ohjaavat isot linjat vuosille 2025–2030. Keskeistä on, että tilikauden jäämää ei päästetä alijäämäiseksi ja toisaalta rahavaroja eli ns. kassaa ei päästetä laskemaan reaaliarvokorjattuna vuoden 2021 tasoon nähden alle 100 miljoonan euron.

”Nämä periaatteet korvaavat osittain yhteisen kirkkovaltuuston aiemmin päättämät talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle”, sanoo hallintojohtaja Juha Silander.

”Nyt päätetyt taloussuunnittelua ohjaavat periaatteet antavat Helsingin seurakuntayhtymälle eli sen seurakunnille ja yhteisille palveluille aikaa sopeuttaa taloutensa tilanteeseen, jossa kirkollisverotulot eivät enää kasva niin, että toimintakuluja olisi mahdollista kasvattaa inflaatiota vastaavaa määrää.”

Kiinteistöjä korjataan ja myydään

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti Munkkiniemen seurakuntatalon peruskorjaushankkeesta ja määritteli sille enimmäiskustannusarvion. Hanke saa maksaa arvonlisäveroineen korkeintaan 9,6 miljoonaa euroa nykyisessä hintatasossa. Kokonaiskuluista tähän vuoteen kohdistuu noin miljoona euroa, vuoteen 2025 noin 4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2026 noin 4,6 miljoonaa euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsee aikanaan ja näissä reunaehdoissa urakoitsijan sekä käynnistää työt, kun luvat ja rahoitus ovat kunnossa.

Muita valtuuston illan aikana tekemiä kiinteistöpäätöksiä olivat Kellokosken Juhlatalon myynti, Kulosaaren pappilan myyntiehtojen tarkentaminen ja Vihdissä sijaitsevan Lammassaaren maa-alan myynti. Lisäksi Oulunkylän vanhan kirkon nimi päätettiin muuttaa alueen asukkaiden jo yleisesti käyttämäksi Oulunkylän puukirkoksi.

Yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpano vahvistui

Valtuusto valitsi seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston uudeksi jäseneksi Raija Olkkolan Oulunkylän seurakunnasta. Paikka vapautui vuodenvaihteessa, kun Satu Ketonen Oulunkylän seurakunnasta luopui ilmoitti luopuvansa neuvoston jäsenyydestä.