Alustavien tietojen mukaan Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiksi yhteiseen kirkkovaltuustoon vuosiksi 2023–2026 valittujen keski-ikä on 47 vuotta. Yhteisen kirkkovaltuuston 91 valtuutetusta 58 on naisia ja 26 miehiä, loput valituista eivät ole ilmoittaneet sukupuoltaan. Kirkkovaltuustoon valituista reilusti yli puolet on uusia eli 53 valtuutettua. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin vain kuusi alle 30-vuotiasta.

Helsingin äänestysprosentti laski neljän vuoden takaisesta 11,3 prosentista 10 prosenttiin.

Helsingissä korkeimmat äänestysprosentit löytyvät Lauttasaaren, Haagan ja Munkkiniemen seurakunnista. Alustavien tietojen mukaan Lauttasaaren seurakunnassa 13,9 prosenttia äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan, Haagan seurakunnassa 13,3 prosenttia ja Munkkiniemen seurakunnassa 12,8 prosenttia. Pienin äänestysprosentti suomenkielisissä seurakunnissa oli Malmin seurakunnan 8,2 prosenttia.

Seurakuntavaalien ylivoimainen ääniharava tulee Lauttasaaresta. Lauttasaaren seurakunnasta valittiin Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä 517 äänellä kirkkovaltuustoon. Hän sai 4,9 prosenttia kaikista mahdollisista äänistä. Vuosaaren seurakunnassa dosentti, kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara keräsi 347 äänen potin ja Oulunkylän seurakunnassa tietoasiantuntija Heidi Wiikla sai 335 ääntä. Töölön seurakunnasta lääkäri, partionjohtaja Saara Heinänen sai 330 ja opiskelija Emma Mäkelä 300 ääntä.

Valtuustoon valittiin myös muita laajemminkin tunnettuja nimiä, kuten Tuomiokirkkoseurakunnasta erikoislääkäri, dosentti Liisa-Maria Voipio-Pulkki (uusi) ja Setan entinen puheenjohtaja Juha-Pekka Hippi, Töölön seurakunnasta entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja Vihreiden ex-puoluesihteeri Panu Laturi (uusi). Kirkkovaltuuston nykyinen puheenjohtaja Hanna Mithiku uusi valtuustopaikkansa 211 äänellä.

Äänestysaktiivisuuden laskusta ei voi syyttää pelkästään säätä

Äänestysaktiivisuus jäi alustavien tietojen mukaan Helsingissä viimekertaisista lukemista noin 1,3 %. Seurakuntavaalien varsinaista vaalipäivää vietettiin tuiskuisessa talvisäässä, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa vaalipäivän äänestysaktiivisuuteen.

Aiemmissa seurakuntavaaleissa on varsinaisena vaalipäivänä annettu lähes yhtä paljon ääniä kuin ennakkoäänestyksessä. Siihen ei tänä vuonna valtaosassa seurakuntia ylletty.

– Näissä talvisissa olosuhteissa 10 prosentin äänestysaktiivisuutta Helsingissä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

– Mutta ei äänestysaktiivisuustulosta voida kuitenkaan pelkästään sääolosuhteiden piikkiin laittaa. Kirkossa on viimeistään näiden seurakuntavaalien jälkeen käytävä keskustelu siitä, onko tämä tapa lisätä seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia vai löydetäänkö tähän päivään sopivimpia tapoja, Rintamäki jatkaa.

Hänen mielestään kirkon olisi jatkossa hyvä miettiä sitä, voisimmeko luottaa sähköiseen äänestämiseen ja mahdollistaa äänestämisen etänä.

– Myös nykyistä vaalijärjestelmää on jatkossa kehitettävä. Nyt vaalit toteutetaan ilman nykytekniikan antamia mahdollisuuksia. Nämä vanhanaikaiset vaalitavat tarkoittavat myös erilaisia pitkiä varoaikoja, jotka käytännössä vievät äänioikeuden muun muassa seurakuntalaisen muuton takia.

Seurakuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä on 10 % (vuonna 2018 11,3 %), joista yli puolet äänesti ennakkoon. Äänestämässä kävi kaikkiaan 27 330 seurakuntalaista.