Muistoista myötätuntoon – eletty vanhoillislestadiolaisuus -näyttely avautuu 11.4. Oulunkylän kirkossa, Helsingissä

Lauantaina 11.4.2026 avautuu Oulukylän kirkossa installaationäyttely, joka käsittelee muistoja ja kokemuksia vanhoillislestadiolaisena elämisestä.

Näyttelyn taiteilijoilla, teologian tohtori Meri-Anna Paloniemiellä (ent. Hintsala) ja taiteen tohtori Riikka Mäkikoskelalla, on taustallaan vanhoillislestadiolainen kasvuympäristö, ja lisäksi näyttely on saanut aineksia entisiltä vanhoillislestadiolaisilta kerätyn kokemusaineiston kautta.

Vanhoillislestadiolaiset narratiivit ja uskonkäsitykset vaikuttavat vahvasti jäsentensä arkeen ja ruumiilliseen kulttuuriin monin tavoin myös sen jälkeen, kun henkilö on luopunut yhteisöstä. Vanhoillislestadiolaiset naiset ovat perinteisesti tunnustaneet uskoaan kehonsa ja ulkonäkönsä kautta.

Vanhoillislestadiolaisuutta on kuvattu ja käsitelty runsaasti paisti tieteellisessä tutkimuksessa myös elokuvataiteessa ja kirjallisuudessa, mutta sen käsittely on jäänyt vähemmälle kuvataiteessa. Siksi näyttely on harvinaislaatuinen pyrkimys käsitellä materiaalista uskontoa ja sen vaikutuksia sekä tulkintoja kuvataiteen keinoin.

Paloniemen ja Mäkikoskelan aiemmat yhteiset näyttelyt on toteutettu vuonna 2021 Mikael Agricolan kirkossa, Helsingissä, ja vuonna 2025 Oulun tuomiokirkossa, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen ydinalueella.

Näyttelystä

“Muistoista myötätuntoon – eletty vanhoillislestadiolaisuus” -näyttely 11.4.–15.5.2026 Oulunkylän kirkossa, Helsingissä.

Näyttelyn avajaiset (julkinen tilaisuus) pidetään lauantaina 11.4. klo 18.00, jolloin taiteilijat ovat paikalla.

Näyttely on avoinna Oulunkylän kirkon aukioloaikoina: ma–to 8–20, pe–su 8–15, osoitteessa Teinintie 10.

Näyttely sijoittuu kirkkotilaan, joten siihen voi tutustua myös kirkon muun toiminnan yhteydessä.

Muistoista myötätuntoon – eletty vanhoillislestadiolaisuus -näyttely rakennetaan kirkkotilaan sen symboliikkaa ja tilallisia ulottuvuuksia hyödyntäen. Näin näyttelystä, sen osista ja kokonaisuudesta erityisessä tilassa, muodostuu paikkasidonnainen installaatio. Näyttely on moniaistinen ja osaan teoksista voi osallistua. Esillä on eri aisteja herätteleviä teoksia, joten näyttelykävijä pääsee muun muassa haistelemaan, kuuntelemaan ja koskettamaan teoksia.

Taiteilijat tekevät näyttelyssä matkaa muistoihin myötätunnon voimin. Näyttelykävijää kuljetetaan muistoissa, jotka ovat työkaluja katsoa elettyyn vanhoillislestadiolaiseen elämään myötätuntoisin ja moninaisin silmin. Vaikka materiaalisen uskonnon keskiössä on tässä näyttelyssä vanhoillislestadiolaisuus, teokset avaavat näkökulmia monien muidenkin vähemmistöjen kokemuksiin muun muassa rajasta, ulko- ja sisäpuolisuudesta sekä identiteetin rakentamisesta valtakulttuurin marginaalissa.

Näyttely on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia kirkkotilassa. Paloniemi on käsitellyt tutkimuksissaan vanhoillislestadiolaisten ruumiillisia kokemuksia, erityisesti naisten ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien kokemusten kautta. Näyttelyssä kävijöiden on myös mahdollista osallistua tutkimukseen, jossa kerätään kokemuksia taiteen kokemisesta ja sen herättämistä tunteista kirkkotilassa.

Kuvaukset taiteilijoista

Teologian tohtori Meri-Anna Paloniemi (ent. Hintsala) on tutkimuksissaan ja teoksissaan käsitellyt aikaisemmin vanhoillislestadiolaista elettyä uskoa, ruumiillisuutta, tunteita ja toimijuutta. Hänen tutkimustaan on esitelty useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä akateemisissa julkaisuissa ja konferensseissa. Paloniemen uralla leimallista on ollut tieteen, taiteen ja henkilökohtaisen aktivismin yhdistäminen, ja hän on yksi ensimmäisistä papiksi vihityistä naisista vanhoillislestadiolaisuudessa. Paloniemi tutkii töissään ruumin suhdetta opeteltuun, muutoksen ja pysyvyyden jännitettä sekä nykyhetken ja muistojen vuorovaikutusta. Paloniemi toimii arkkipiispa Tapio Luoman erityisavustajana.

Taiteen tohtori Riikka Mäkikoskela on kuvanveistäjä ja kuvataiteen opettaja, ja hän asuu ja työskentelee Oulunkylän Ateljeetaloissa. Mäkikoskelan taidetta ja tutkimusta on esitetty niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tapahtumissa, gallerioissa, museoissa, konferensseissa ja julkaisuissa. Hänen taiteensa teemoja ovat myötäelämisen pyrkimys ja vaikeus, oman itsen näkeminen ja unohtaminen, ylisukupolvisuus sekä tradition tulkinta. Mäkikoskela on tutkinut luovaa prosessia. Hänen tutkimuskiinnostuksensa kohdistuu erityisesti siihen, kuinka ilmiöitä tunnistetaan aistisissa ja kehollisissa kokemuksissa ja miten ajatteleminen kietoutuu yhteen tämän toiminnan kanssa. Mäkikoskela toimii päällikkönä Aalto-yliopistossa.

Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto. Näyttelyn ohessa tehtävän tutkimuksellisen aineistonkeruun mahdollistaa Suomen Akatemian tutkimushanke CoCo - Tutkimushanke turvallisuudentunteen rakentumisesta ja rapautumisesta uskonnollisissa tiloissa. Lisätietoa tutkimushankkeesta: https://katsomukset.fi/2024/05/29/uskonnollinen-tila-turvallisuuden-ja-turvattomuuden-kokemusten-tutkimuskenttana/

‍