Munkkivuoren kirkon tulevaisuus esillä keskustelutilaisuudessa
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan torstaina 22.10. järjestämässä illassa keskusteltiin Munkkivuoren kirkon asemakaavasta, muista alueen ajankohtaisista kaavahankkeista Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristössä sekä Länsiratikat-hankkeen suunnittelun ja rakentamisen etenemisestä. Alueen yksi näkyvistä maamerkeistä on vuonna 1963 valmistunut kirkko, joten myös sen tulevaisuus kiinnosti alueen asukkaita.
Munkkivuoren kirkkokiinteistön omistaa ja sitä hallinnoi Helsingin seurakuntayhtymä. Kirkon toiminnasta, työstä ja palveluista alueella puolestaan vastaa Munkkiniemen seurakunta. Illassa olivatkin mukana sekä yhtymän kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus että seurakunnan vs. kirkkoherra Visa Viljamaa.
Osmo Rasimus korostaa, että kaavamuutokset ja -suunnittelut ovat vuosien rupeama. Kirkon alue on yksi – joskin keskeinen – osa kokonaisuutta, jossa on useita muuttujia.
”Olemme lähteneet nyt ajoissa tuumailemaan asiaa, jotta voimme etsiä kestäviä ratkaisuja. Yksi keskeinen lähtökohta on se, että tilat hyödyttäisivät jatkossakin paikallista yhteisöä tavalla tai toisella, suoraan tai välillisesti.”
Jo nyt on varmaa, että itse kirkkorakennus ja sen kauas näkyvä kellotorni säilyvät osana munkkivuorelaista ikonista maisemaa. Heinäkuisessa tulipalossa tuhoutunut seurakuntatalon siipi sen sijaan esitetään purettavaksi. Esitelty kaavamuutos koskee erityisesti tätä osaa tontista, ja siihen suunnitellaan asumista.
Seurakunnan keskeinen toiminta kuten jumalanpalvelukset ja kerhot sekä toimistot on siirretty syksyn aikana Munkkiniemen kirkolle. Seurakuntaneuvosto oli jo 2022 päättänyt luopua Munkkivuoren kirkon käytöstä taloudellisista syistä.
Asukaskokouksessa munkkivuorelaiset kysyivätkin, mitä kirkolle tulevaisuudessa tapahtuu. Kysymysten taustalta kuulsi niin huolia kuin huhujakin. Kysyjät korostivat kirkon Y-kaavamerkinnän säilymistä myös tulevaisuudessa.
”Nyt kartoitetaan rauhassa eri vaihtoehtoja. Kiire tuottaa usein hätiköityjä ratkaisuja, ja sitä me haluamme välttää. Kirkkokiinteistön tulevaisuuden käytön pitää olla arvojemme mukaista. Käyttö siis ratkaisee ja kyse on vahvasti muusta kuin vain maksimaalisesti euroista”, Rasimus sanoo.
”Selvityksiin ja markkinavuoropuheluihin kuulu se, että käymme kaikki kannaltamme erilaiset sopivat toimijat läpi. Päätökset tekee sitten aikanaan Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.”
