Muskareiden menestysresepti
Oulunkylän seurakunta
Artikkeli on julkaistu Oulunkylän seurakunnan syysjulkaisussa 2024.
Kirjoittaja Janne Villa. Kuvat Nani Annette.
Muskarien menestysresepti
Seurakunnan muskareista Maunulan kirkolla on tullut suosittuja keitaita ja yhteisöjä lapsiperheille. Suosion salaisuuden takana on monta tekijää.
Sana on kiirinyt puskaradion kautta: Maunulan kirkolla on mahdottoman hienoja muskareita, joissa viihtyvät niin lapset kuin vanhemmatkin.
Muskari tarjoaa pienen hengähdystauon arjen keskellä, paljon kaivattua yhteisöllisyyttä ja ripauksen perinteitä.
Dugagjin ”Duki” Plakiqi kuuli muskarista jutellessaan kadulla toisten vanhempien kanssa. Hän meni tyttärensä kanssa mukaan vauvojen ryhmään.
Plakiqin perheen vanhemmille klassinen musiikki on tärkeää ja lähellä sydäntä, ja he halusivat musiikin tulevan myös tyttärelle tutuksi.
”Muskari on yksi parhaista tavoista päästä sisään musiikkiin ilon, rytmin ja leikkimielisyyden kautta.”
Korvaamatonta vertaistukea
Duki kehuu muskaria vetävää Hanna Shemeikkaa, joka on huipputaitava työssään ja ottaa kaikki osallistujat huomioon.
”Hannasta voisi puhua vaikka kuinka paljon. Vanhemmallekin on ilo olla mukana tällaisessa ryhmässä.”
Muskarin jälkeen pannarikahvilassa on useimmiten tarjolla maksutta mehua, kahvia ja pannukakkua. Mikrossa voi lämmittää omia ruokia. Henkilökunta on joskus auttanut pienokaisen kanssa, jotta isäkin on ehtinyt syödä.
”Emma on viihtynyt hyvin myös leikkihuoneessa. Lapset tutustuvat siellä ja myös meille vanhemmille kahvilan ja leikkihuoneen kohtaamiset ovat mitä parhainta vertaistukea.”
Duki on ”vähän vanhanaikainen” kaivatessaan somen sijasta kasvokkaisia kontakteja.
”Muskari on korvaamaton tila. Siellä on paljon iloa ja toivoa.”
Kosovolaistaustainen mies on isänsä puolelta katolilainen, äidin suvussa on muslimeita ja ortodokseja.
”Jumala on tärkeässä asemassa elämässämme, millä nimellä häntä kutsutaankaan. On tärkeää uskoa. Minä olen valinnut oman tieni, mutten sano, että muut olisivat pahoja.”
Pikku Kakkosen laatutasoa
”Muskari on ollut hyvin mukaansatempaava. Lapsemme puhuvat siitä innoissaan jo edellisenä päivänä. Näin mieluisaa toimintaa vanhemmatkin kaipaavat”, kertoo Minna Kallis.
Toistuvat alku- ja loppulaulut, lorut ja laululeikit ovat tarttuvia ja pienetkin oppivat ne. Kukin lapsi pyritään huomioimaan henkilökohtaisesti.
Ennen loppulaulua on rauhoittumisosio, johon saattaa sisältyä vaikka saippuakuplia, pallohierontaa tai höyheniä.
Minna ja hänen miehensä ovat opettajia. He arvostavat muskarinvetäjän ammattitaitoa.
”Hanna on kuin lasten artisti, jonka keikalla olemme. Tämä on ihan Pikku Kakkosen tasoa, tosi laadukasta pedagogiikkaa.”
Kirkko on kuin olohuone
Kahvilassa toimivat diakonit ovat tulleet tutuiksi Minna Kallikselle.
”Huonompana päivänä heille voi avata sydäntään. Kirkko on ollut meille torstaiaamuisin kuin olohuone, toimintaa riittää ja tunnelma on mukava.”
Lapsille on kiva nähdä eri-ikäisiä ihmisiä, joita tulee kahvilaan, puolenpäivän messuun ja eläkeläisten kerhoon. Muskarissa on mukana isovanhempia ja perhepäivähoitajia.
”Muskari tekee seurakuntaa paljon tutummaksi. Minulle tämä on muistuttanut rippikouluvuosien jälkeen siitä, että seurakunnassa on tosi tärkeää toimintaa, viestiä ja yhteisöllisyyttä.”
Ohjelmistossa on uskonnollisiakin lauluja.
”Oletettavasti kirkon muskariin kuuluu hengellinen näkökulma ja se on kyllä tervetullut!”
Sataprosenttisesti läsnä
Muskarinopettaja Hanna Shemeikka on suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin varhaiskasvatuksen syventävät opinnot. Hän toimii laulunopettajana musiikkiopistossa. Muskareista hän innostui lastensa kanssa.
”Ei tätä työtä voisi tehdä, ellei siitä tykkäisi. Minulla on mahtava homma. Muskarissa on pakko olla sataprosenttisesti läsnä.”
Shemeikka on taustaltaan musiikkialan eikä kirkon ihminen. Muskarihomman kautta hän on havainnut, että kirkossa tehdään paljon hyvää työtä ja osoitetaan huolenpitoa.
”Käsitykseni on muuttunut: Kirkko on hyvinkin nuorekas ja tässä päivässä kiinni. On ihanaa, että se yhdistää sukupolvia, pieniä lapsia, mummoja ja pappoja.”
”Olen sanonut tutuillenikin, että kirkko on kehittynyt. Oulunkylän muskareissa on ihana konsepti, joka liittyy sanomaan: Sallikaa kaikkien lasten tulla minun luokseni”