Näin kulutan aikaa

‍Kokemus rauhallisista hetkistä, mahdollisuudesta levätä, voi yllättää keskellä kiireiden täyttämiä päiviä. Mitä silloin tekisi – vai olisiko tekemättä mitään? Lukisiko, lähtisikö lenkille, olisiko yhteydessä läheisiin, siivoaisiko, vai valmistelisiko sittenkin tulevia töitä?

Kirkollisten juhlapyhien myötä seurakuntien työntekijöiden päivät venyvät helposti hyvin pitkiksi. Kuitenkin monenlaisten kohtaamisten, tilaisuuksien ja niiden valmisteluiden väliin jää aina niin sanottua ”omaa aikaa”. Se on hetki, jolloin voi pysähtyä – ja jolloin pysähtyminen voi olla vaikeinta.

Yleensä keksin luppoajalle jonkun luovan ratkaisun. Jos en muuta, jään hyräilemään Eppu Normaalin hienoa kappaletta: ”Näin kulutan aikaa, maatessani alla tämän taivaan, josta pilvet tekevät harmaan...” Hyräilyn lomassa mielessäni käyvät monet kysymykset. Onko tämä hetki minulle lahja – vai muistutus siitä, että kiireen keskelläkin on hyvä pysähtyä?

Odottaminen ei ole passiivista – se on luottamista siihen, että Jumala toimii ajallaan.

‍Vuosi 2025 on aluillaan. En tehnyt uuden vuoden lupauksia. Edelleen yritän elää ihmisiksi toisten kanssa. Jatkuvasti pidän yhteyttä myös Luojaan. Pyhän edessä arkinen rukouselämäni muuttuu välillä märehtimiseksi. Vellon samojen asioiden äärellä. Joskus tuntuu, etteivät omat voimani ja valintani edistä valitsemiani päämääriä. Aivan kuin aika ja olosuhteet yhdessä pahantahtoisesti vastustaisivat hyväksi kokemiani suunnitelmia.

Mutta juuri silloin, kun voimat tuntuvat loppuvan, muistuu mieleeni Jesajan kirjan sanat: ”Ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat” (Jes. 40:31). Odottaminen ei ole passiivista – se on luottamista siihen, että Jumala toimii ajallaan.

Kannelmäen seurakunnassa olemme odottaneet pitkään seurakuntakeskuksen korvaavaa uudisrakennusta. Seurakuntamme luottamushenkilöiden kanssa olemme tehneet sen, mitä voimme: olemme luopuneet seurakuntakeskuksen käytöstä, edistäneet vuonna 2020 kirkkovaltuuston tekemää päätöstä purkamisesta ja rakentamisesta sekä esittäneet toiveemme siitä, minkälaista uutta tilaa tarvitsemme kirkon yhteyteen. Käytämme yhä väistötilojen lisäksi kirkkotilaa kokoontumispaikkana.

Hyvien toimintatilojen valmistuminen etenee sittenkin.

‍Vielä emme tiedä päivämäärää, milloin pääsemme kokonaan uudistettuihin tiloihin kirkon yhteyteen. Mutta uutta reippautta odotukseen on meille annettu: Helsingin kaupungilta on saatu lupa purku- ja rakennustoimenpiteiden aloittamiselle! Hyvien toimintatilojen valmistuminen etenee sittenkin.

”Joka päivä, joka hetki käydä saamme voimassa Jumalan. Joka päivä, joka hetki laulu soi pyhiinvaeltajan.” Toivottavasti tämä Pekka Simojoen laulu soi monen mielessä tänä vuonna. Iankaikkisuudesta kaikuu tasaisin väliajoin rohkaiseva ja lohduttava viesti kirkkovuoden aikana sitä tarvitseville.

Olemme Jumalan hyvässä hoidossa.

‍Miten sinä kulutat omaa aikaasi kiireiden keskellä? Löydätkö hetkiä hiljentymiseen? Tule kuulolle muiden ”kuluttajien” kanssa kohtaamisiin, kirkolle tai muualle yhteisiin rientoihimme.

Virpi Koskinen, Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra