Tuon kertomuksen mukaan ensimmäiset joulukynttilät sytytettiin Irlannissa aikana, jolloin englantilaiset olivat valloittaneet Irlannin ja hävittäneet kaikki kirkot. Tuona jouluyönä irlantilaiset sytyttivät kynttilät kotien ikkunoihin, jotta papit löytäisivät tien koteihin pitämään jouluyön messun. Kynttilöitä ihmetelleille sotilaille he vastasivat: ”Sytytämme kynttilät siksi, että Jeesus ja Maria etsiessään paikkaa, minne he voisivat pysähtyä, löytäisivät tien meidänkin kotiimme.”

Toivon, että monen tänäkin vuonna syttyvän joulukynttilän perimmäinen toive on tuo sama. Että Jeesus voisi pysähtyä kotiimme ja tekisi joulun sydämiimme ja sieluumme niin, että Jeesuksen valo loistaisi pimeässä.

Täällä kirkossa palaa kynttilöitä rukouksen ja toivon merkkinä. Toivon, että myös kirkkomme voisivat olla kotien lisäksi kutsuva majatalo. Että kristillinen seurakunta olisi sellainen, jonka oveen rohkenisi koputtaa ja jonka sisään astua pimeän keskellä. Majatalo, johon elämän väsyttämä ja maailman pölyissä kulkenut, voisi hetkeksi asettua lepäämään lempeään valoon. Majatalo, jossa valo ei olisi vain itselle, vaan kaikille ohikulkeville tarkoitettu.

Tänä jouluna toivon, että kaikki joulun kynttilät auttaisivat meitä kulkemaan kohden joulun lasta. Jeesusta, joka toi maailmaan valon. Sellaisen valon, joka ei sammu, vaan loistaa kirkkautta ja armoa iankaikkisesti.

Tätä joulun valoa toivon myös Sinulle,

Riikka Reina
Kallion seurakunnan johtaja