Rippikoulu on nuorten keskuudessa todella suosittu. Ilmoittautumisia Helsingin seurakuntien vuoden 2025 rippikouluihin tuli 3179. Ilmoittautuneiden joukossa on monia kirkkoon kuulumattomia, ja tämä suuntaus on jatkanut kasvuaan viime vuosina.

Tämän vuoden ripareilla on tämänhetkisten lukujen mukaan jo 277 helsinkiläistä liittynyt kirkkoon. Suurin osa liittyneistä on nuoria, jotka tämän vuoden aikana täyttävät 15 vuotta. Rippikouluun voi tulla, vaikka ei kuuluisi kirkkoon, mutta konfirmointi edellyttää kirkkoon liittymistä.

Rippikouluun ilmoittautuneiden määrä on pysynyt viime vuodet Helsingissä korkeana, selvästi yli 90 prosentissa kirkkoon kuuluvien ikäluokasta. Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisten ikäluokasta 64 prosenttia on Helsingin seurakuntien jäseniä. Rippikoulu siis tavoittaa suomen- ja ruotsinkielisistä nuorista selvästi valtaosan.

Kirkkohallitus kysyi viime kesänä riparin käyneiden nuorten riparikokemuksista. Helsingissä noin puolet heistä vastasi kyselyyn, ja vastanneista noin 70 prosenttia antoi rippikoululle arvosanan 9 tai 10 (asteikolla 4─10).

Tukea identiteetin hakemiseen‍

Kasvatuksen pappi Sini Ikävalko toteaa, että rippikoulu on vakiinnuttanut asemansa kirkkoon liittymisen paikkana. – Nuoruuteen kuuluu juurien etsiminen ja identiteetin hakeminen: kuka minä olen? Ehkä monikulttuurisessa, urbaanissa ympäristössä on luontevaa muodostaa identiteettiä myös kristinuskon kautta.

Rippikoulun sisällöt, kuten kristinuskon perusteet, elämäntaidot, ihmissuhdekysymykset ja rakkauden eri muodot, tukevat identiteetin hakemista. Nuoria mietityttävät maailmankuva, ihmisarvo, tasa-arvo, hyvän ja pahan välinen taistelu samoin kuin kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset, joita kaikkia käsitellään riparilla.

– Konfirmaatio on edelleen myös tärkeä siirtymäriitti, joka liittyy monen kohdalla oman perheen ja suvun historiaan, Ikävalko sanoo.

Rippikoulu kuuluu kaikille

‍Helsingissä on kehitetty pienryhmäripareita erityisesti niitä varten, jotka eivät pysty osallistumaan isompaan ryhmään. He saattavat olla nepsy-nuoria (eli neurokirjolla) tai heillä voi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ahdistusta, eri syistä johtuvia jaksamisen vaikeuksia tai muuten kuormittava elämäntilanne. Rippikoulu kuitenkin kuuluu kaikille, jotka haluavat sen käydä. Räätälöity ripari tuo onnistumisen kokemuksia siitä, että pystyi käymään riparin loppuun.

Kannelmäen seurakunnan pappi Lotta Petäjäniemi kertoo, että nuorilta tuli hyvää palautetta tämän vuoden pienryhmärippikoulusta. ─ Rippikoulun toteutuksessa ja sisällöissä otettiin huomioon jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne. Harjoittelimme myös keinoja, jotka voisivat auttaa näitä nuoria arjessa.

─ Myös nuorten vanhemmilta tuli kiitosta siitä, että nuorille löytyi sopiva rippikoulumuoto. Osa kertoi, että rippikoulu oli heidän nuoriensa kohdalla sujunut paremmin kuin olivat uskaltaneet toivoa. Vanhemmat myös toivoivat, että tästä vaihtoehdosta tiedotettaisiin entistä paremmin, jotta muutkin perheet löytäisivät tämän mahdollisuuden, Petäjäniemi jatkaa.

Jälki-ilmoittautumiset kasvattavat vielä lopullista rippikoulun käyvien määrää. Lisäksi osa nuorista käy riparin muualla kuin seurakuntien rippikouluissa, esimerkiksi järjestöjen leireillä.

Lisätietoja:

Sini Ikävalko, Helsingin seurakuntayhtymä, p. 09 2340 2511, sini.ikavalko@evl.fi

Lotta Petäjäniemi, Kannelmäen seurakunta, p. 09 2340 3844, lotta.petajaniemi@evl.fi