Helsingin tuomiokirkko täyttää 171 vuotta

Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko. Tuomiokirkko on osa 1820–1850-luvuilla rakennettua Helsingin empirekeskustaa. Keskustan asemakaava on Johan Albrecht Ehrenströmin käsialaa, ja tärkeimmät rakennukset suunnitteli Carl Ludvig Engel. Ehrenströmin asemakaavassa Senaatintorin pohjoispuolinen kallio oli varattu luterilaisen pääkirkon paikaksi. Engel laati jo vuonna 1818 ensimmäiset suunnitelmat kirkosta ja hioi sen arkkitehtonista tyyliä vuosikymmenen ajan.

Keisari Aleksanteri I allekirjoitti 8. huhtikuuta 1812 käskykirjan, jolla Helsingistä tuli Suomen ruhtinaskunnan pääkaupunki. Tuona huhtikuun 8. päivänä keisari myös vahvisti uudelle pääkaupungille asemakaavan. Helsinki oli tuolloin vielä pikkukaupunki, jonka rakennuksistakin oli 77 taloa eli kolmasosa tuhoutunut tulipalossa syksyllä 1808 eikä uusia taloja ollut vielä rakennettu palaneiden tilalle. Asukkaita oli vain noin 3 500.

Tämän ensimmäisen asemakaavan mukaan oli vanhassa keskustassa sijaitsevaa toria laajennettava ja sen pohjoisella reunalla sijaitsevan kallioryhmän kohdalle rakennettava uusi luterilainen kivikirkko. Kuitenkin vasta kahden vuoden päästä asemakaavan vahvistamisesta julkaistiin se keisarin käskykirje, jossa nimenomaan määrättiin, että Helsinkiin oli rakennettava uusi luterilainen kirkko ja myös kreikkalaiskatolinen kirkko.

Keisari antoi samalla 8. elokuuta 1814 uusia määräyksiä maahan tuodun suolan tullimaksuista. Keisari ilmoitti sen johdosta, mitä v.t. kenraalikuvernööri, kreivi Armfelt oli asiasta alamaisesti esittänyt, päättäneensä että 15 % suolatullin karttuvista rahoista oli luovutettava rahastoon kahden kirkon rakentamiseksi Helsingin kaupungissa, toisen kreikkalaisen, toisen luterilaisen uskon tunnustajia varten.

Kului kuitenkin runsas puolitoista vuosikymmentä kirkon syntysanojen julistamisesta ennen kuin rakennustyöt aloitettiin ja lähes 40 vuotta ennen kuin kirkko vihittiin käyttöön ja luovutettiin seurakunnalle. Vasta vuonna 1818 kirkon suunnitteleminen annettiin Carl Ludvig Engelin tehtäväksi.

Tuomiokirkon rakennuskustannukset maksettiin Venäjän keisari Nikolai I:ltä otetulla 2,6 miljoonan ruplan ja 37 vuoden kuoletusajan lainalla, josta Tuomiokirkon rakennuskustannusten osuuden voi arvioida olleen noin miljoona ruplaa. Tuomiokirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1830.

Engelin kuolinvuonna 1840 kirkko oli niin valmis, että siellä voitiin samana vuonna pitää yliopiston 200-vuotisjuhla. Rakennustöiden valvontaa jatkoi Engelin kuoleman jälkeen hänen apulaisensa E. B. Lohrmann, jonka johdolla kirkon ulkoasuun tehtiin merkittäviä muutoksia. Kirkko vihittiin käyttöönsä virallisesti vasta 15. helmikuuta 1852, jolloin se nimettiin keisari Nikolai I:n ja Pyhän Nikolauksen mukaan Nikolainkirkoksi.

Suomen itsenäistyttyä 1917 venäläiseksi koettu nimi vaihdettiin Suurkirkoksi. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna 1959, Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko.

Juhlamessussa siunataan tehtäviin uusi seurakuntaneuvosto ja uudet työntekijät

Tuomiokirkon messussa 12.2. siunataan tehtävään sekä vuoden alussa aloittanut seurakuntaneuvosto että uudet työntekijät.

Kirkkoherra Marja Heltelä saarnaa ja toimii liturgina juhlamessussa. Musiikista vastaavat kanttorit Inka Kinnunen ja Pentti Ingerö sekä Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox.

Messu alkaa 12.2.2023 klo 10

Voit osallistua messuun myös verkossa Tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla tästä linkistä.