JONNA | Ruuhkavuosien kuormittama, kahden nuoren ja villakoiran äiti, sekä pastorin vaimo, kirjoittaa paastosta, sen vaikeudesta ja uuden oivalluksesta.

Paasto, joka kantaa rukoukset taivaisiin

Kun kevään kynnyksellä saa paksun talvitakin vaihtaa kevyempään, intoutuu muutenkin päivittämään arkivaatteitaan keväisemmäksi. Luonnon herääminen ja valon lisääntyminen herättävät minutkin. Hieman pettyneenä tunnustelen viime vuotisten farkkujen vyötäröä. Tuntuu kireältä. Jos ei ihan aina paastomatkalla tullut onnistumisia, niin en onnistunut tässäkään. Vieläköhän sitä ehtisi kesäkuntoon? Vai tarvitseeko sitä?

Suorittamisesta on tullut tämän ajan ansio ja jollain tavalla menestyksen mittari. Autuaita ovat ne, joilla on aina kiire, ja jotka pärjäävät ja menestyvät. Itsemme rakastamisessa jos-sana on hyvä alentaja, jos olisin sitä enemmän ja tätä vähemmän, kelpaisin itselleni paremmin.

Pääsiäisen sanoma palauttaa tämän oikeisiin mittasuhteisiin. Jeesuksen seuraan eivät kelvanneet vain onnistujat, enemmänkin päinvastoin: keskinkertaiset, hyljeksityt ja surkeat kutsuttiin. Ne ihan tavalliset. Jeesus myös tiesi, että pääsiäisen koettelemuksista vain harva heistä selviäisi urheana ja pää pystyssä, katumatta, piiloutumatta tai pelkäämättä. Kieltäjät ja kavaltajat olivat hänelle silti rakkaita.

Meidät jokainen kutsutaan pääsiäisen iloon yhdestä yksinkertaisesta syystä: Jumalan rakkaudesta.

Jumala ei katso meitä arvostelevin silmin, vaan rakastavin. Hän ei aseta ehtoja: rakastaisin sinua enemmän, jos olisit jotain muuta, kuin mitä juuri tässä hetkessä olet. Hän sanoo vain: rakastan sinua.

Jumalan rakkauteen riittää yksi syy: se, että olet olemassa.

Minä odotin toisenlaista paastoa kuin minkä sain. Paastonajan matkani ei ollut sarja onnistumisia tai valtaisia oivalluksia. Olisin halunnut osata ja pystyä paljon enemmän. Hyväksyn silti keskinkertaisuuteni, koska juuri tällaisena olen kutsuttujen joukossa.

Paaston alkaessa luin Jesajan 58 luvun. Se kertoo oikeasta paastosta ja pyhäpäivän vietosta. Siinä sanotaan paljon ja vaativasti. Paastonaika paketoi sen minulle pähkinänkuoreen jotakuinkin näin:

Pidä paastoa, joka kantaa rukoukset taivaisiin. Rakasta ja auta lähimmäistäsi, lähellä ja kaukana. Silloin valosi puhkeaa esiin ja haavasi kasvavat umpeen. Ja Jumala vastaa, kun kutsut häntä, hän sanoo: tässä minä olen.

Paastonaika päättyy nyt pääsiäisen riemuun, Kristus on ylösnoussut! Hänen rakkautensa askeleissa haluan silti jatkaa pientä arkipaastoa ihan joka päivä, ja pyrkiä – siis ainakin pyrkiä – elämään tuon paastopähkinänkuoreni mukaista elämää. Pitämään paastoa, joka kantaa rukoukset taivaisiin.‍

Paasto, joka kantaa rukoukset taivaisiin.

Paastonajan kohtauksia kahvihuoneessa –sarja

Paastolla on kristikunnassa pitkät perinteet. Se voi olla juhlaan valmistautuessa luopumista jostakin. Yksinkertaista elämää. Arvojen asettamista kohdalleen. Luomakunnasta ja toisista huolehtimista.

Paasto voi olla myös vaikea pala. Mistä aloittaa? Miten paastota? Mitä se paasto edes on?

Paastonajan kohtauksia kahvihuoneessa -sarja pohtii paastoa sekä pilke silmäkulmassa, että vakavammin ajatuksin. Se on matka epäonnistumisista onnistumisiin, oman paastotien löytämiseen.

Voit myös katsoa pilke silmäkulmassa tehtyä Paastonajan kohtauksia kahvihuoneessa videosarjaa.

Videot löydät seurakunnan YouTube kanavalta.

Linkki videoon.

Tämä videosarja on tehty pilke silmäkulmassa, mutta sillä on syvempikin tavoite: tuoda paasto arkisella ja todellisuutta toistavalla hapuilevalla tavalla läsnä olevaksi, jotta se voisi johdattaa pohtimaan paastoa ja viemään yhä syvemmälle sen ääreen.

Tässä sarjan seitsemännessä ja viimeisessä videossa ollaan pääsiäisen ilon äärellä.

‍

Oikea paasto ja sapatin vietto | Jesaja 58

Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna! Kerro kansalleni sen rikokset, Jaakobin suvulle sen synnit. Minua he ovat etsivinään päivästä päivään ja kyselevät tietoa minun teistäni niin kuin kansa, joka noudattaa vanhurskautta eikä ole hylännyt Jumalansa säätämää oikeutta.

He pyytävät minulta oikeudenmukaisia tuomioita, he pyytävät Jumalaa puolelleen ja sanovat: ”Miksi sinä et huomaa, kuinka me paastoamme? Etkö näe, kuinka me kuritamme itseämme?”

Näen kyllä! Paastopäivänäkin te ajatte omia etujanne, te ahdistatte niitä, jotka raatavat puolestanne. Riitaa ja katkeruutta teidän paastonne tuottaa, raakoja nyrkiniskuja.

Te ette enää pidä sellaista paastoa, joka kantaa rukoukset taivaisiin.

Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan, tuollaista itsenne kurittamisen päivää? Sitäkö, että te riiputatte päätänne kuin rannan ruoko, pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa, sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi?

Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.

Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi. Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: »Tässä minä olen.»

Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi ja lopetat sormella osoittelun ja pahat puheet, jos annat nälkäiselle omastasi ja ravitset sen, joka kärsii puutetta, niin sinun pimeyteesi koittaa valo ja yön varjo muuttuu keskipäivän kirkkaudeksi. Ja Herra on alati ohjaava sinua.

Aavikon paahteessakin hän elvyttää voimasi ja vahvistaa jäsenesi. Sinä olet kuin vehmas puutarha, kuin lähde, jonka vesi ei ehdy. Ammoin raunioituneet asumuksesi sinä rakennat jälleen, pystytät rakennuksia muinaisille perustuksille, ja niin sinun nimesi on oleva: sortuneiden muurien korjaaja, maan asutuksen elvyttäjä.

Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta. Minä annan sinun kulkea kaikkien vuorten yli, ja olet saava elantosi isäsi Jaakobin perintömaasta. Näin on Herra puhunut.