Hätä on konkreettisimmillaan sairaaloissa, joissa työskentelee noin kaksikymmentä sairaalapappia. He kohtaavat kaikenikäisiä, kaikista yhteiskuntaluokista tulevia ja kaikissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. He ovat usein tilanteissa, jossa elämän rajallisuus tulee todeksi tai perusturvallisuus järkkyy sairauden, kuoleman tai muun elämänkriisin kautta. Potilaiden lisäksi sairaalapapit tukevat myös omaisia ja vaativaa työtä tekevää henkilökuntaa. Sairaalapapit haluavat kohdata kiireettömästi ja ottaa vakavasti ihmisen elämäntilanteen. He ovat lähtövalmiina avuntarvitsijan luokse ympäri vuorokauden.

Kotona sairastavat saivat vuonna 2019 rinnalleen kymmeniä vapaaehtoisia. Rekrytoimme ja koulutimme heidät tukemaan kodeissaan saattohoidossa tai palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita. Vuonna 2019 yhteensä yli sadan kuolevan potilaan rinnalla oli vapaaehtoinen. Hankkeen aikana laajentuneesta tukipalvelusta tuli osa sairaalasielunhoidon rakennetta ja vakituista työtä. Tällä hetkellä sairaalapappeja ja seurakuntien työntekijöitä on omilla alueillaan toimivien saattohoidon vapaaehtoisten tukena.

Kampin kappeli on tärkeä hädänalaisia tukeva paikka keskellä kaupunkia. Se on auki joka päivä vuoden ympäri ja sinne ovat kaikki ihmiset ovat tervetulleita. Kappelilta saa ilman ajanvarausta keskusteluapua ja palveluohjausta. Kampin kappelissa toimivat Helsingin seurakuntayhtymän työntekijät ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan sosiaaliohjaajat yhdessä. Mielenkiintoinen piirre kappelin toiminnassa on myös se, että se on yksi suosituimmista turistikohteista kaupungissa. Kappelin kävijämäärät ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi.

Kuuntelemme hädänalaisia

Tarjoamme Kirkon keskusteluavun kautta tukea joka päivä vuoden ympäri. Palveleva puhelin on auki joka päivä kello 18–01, perjantaisin ja lauantaisin 03 saakka. Päivystimme puhelimessa, chatissa ja netissä. Chatissa kysymyksiin on pyritty vastaamaan heti. Nettiin voi kirjoittaa joka päivä ja kysymyksiin saa vastauksen muutaman päivän kuluessa. Keskustelunaiheita ovat olleet esimerkiksi arjen tilanteet, hyvinvointi, ihmissuhteet, sairaudet ja yksinäisyyden kokemukset. Vuoden 2019 loppuun asti kirkon keskusteluavussa päivystivät vapaaehtoisten ohella seurakuntien työntekijät.

Vuoden aikana syntyi päätös siitä, että vuodesta 2020 eteenpäin päivystys hoidetaan kokonaisuudessaan koulutettujen vapaaehtoisten voimin – aivan kuten muualla maassa on tehty jo aiemmin.

Vankiloissa olevien tukeminen

Yksi erityisnuorisotyötä tekevän Snellun toimintamuodoista on tukea vankiloissa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. Snellulaiset tapaavat nuoria vankeja säännöllisesti kaikissa Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloissa sekä naisia Hämeenlinnassa ja Vanajalla. He ohjaavat Vantaan vankilan nuoriso-osastolla avointa keskusteluryhmää viikoittain. Muissa vankiloissa pidettävät ryhmät ovat lyhyemmissä periodeissa. Snellulaiset järjestivät myös Taimi-vertaistukiryhmiä 7–12 -vuotiaille lapsille, joiden perheenjäsen on vankilassa.

“Vankila-aika oli pitkältä tuntuva aika elämässä ja siihen liittyi raskaita aikoja ja isoja muutoksia. Kun tapasin vankilassa auttavia ihmisiä, sekä vankilan että Snellun työntekijöitä, alkoi muutos kohti parempaa. Oli helpottavaa, kun pääsin puhumaan ja ihmiset kuuntelivat ja hyväksyivät. Siitäkin tuli hyvä mieli, kun olen voinut olla avuksi muille, kun olen kertonut kokemuksistani”, kertoo vankilassa Snellulaisiin tutustunut ja vankilasta vapautunut kokemusasiantuntija.

Erityisdiakonian keskuksena Hermannin diakoniatalo

Seurakuntien erityisdiakonia tukee etenkin asunnottomia ja päihdeongelmaisia. Usein heidän ongelmansa on hyvin moninaisia, kuten laaja-alaisia päihde- ja mielenterveysongelmia. Heidän ohjaaminen tarvittavan avun piiriin on entistä haasteellisempaa.

Erityisdiakonian työntekijät ovat pyrkineet tekemään ihmisten hädän ja siihen vastaavan kirkon auttamistyön näkyväksi. Hermannin diakoniatalon Pullakirkon blogiin kirjoittavat diakoniatalon kävijät, vapaaehtoiset, seurakuntalaiset ja työntekijät. Se nostaa esiin asioita ihmisten arjesta ja tuo esille diakonisen ja hengellisen näkökulman auttamistyössä. Diakoniatalon henkilökunta on myös kouluttanut muutamia asiakkaitaan kokemusasiantuntijoiksi.

Diakonian kärkihankkeet kehittivät palveluita

Hädänalaisia on tuettu useassa diakonian kärkihankkeessa. Ristin suojassa -hankkeen tarkoituksena oli lisätä paperittomien maahanmuuttajien oikeuksia ja tarjota suojapaikka. Hanke tarjosi turvaa ja suojaa etnisestä, uskonnollisesta tai kansallisesta taustasta riippumatta. Työn erityisenä painopisteenä oli tavoittaa ihmisiä, jotka olivat eri syistä peruspalveluiden ulkopuolella. Ristin suojassa -hanke päättyi vuoden 2019 lopussa. Paperittomien kanssa jatkaa Turvaverkko-hanke vuosina 2020–2022.

Päiväkeskus Mosaiikki tukee paperittomia yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin ja Sininauhaliiton kanssa. Verkoston tärkeitä jäseniä ovat myös Suomen Pakolaisavun lakimiehet ja lakiasiantuntijat. Joulukuun puoliväliin asti Ristin suojassa -hanke tarjosi myös 30 hätämajoituspaikkaa Hermannin diakoniatalolla. Sen jälkeen kaupungin muut palvelut takasivat riittävän suojan tarvitsijoille. Mosaiikki jatkaa työtään hädänalaisten tukemiseksi tukipisteenä.

Mosaiikki on lisännyt erityisdiakoniassa vapaaehtoisten tarvetta ja kasvattanut asiakkaiden määrää. Työntekijät ovat oppineet lisää eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamisesta ja heidän tilanteidensa selvittämisestä.

Työtä kohti -hanke oli yksi diakonian kärkihankkeista. Se kehitti erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden määräaikaista työskentelyä eri seurakunnissa ja yhteisissä työmuodoissa. Hanke tuotti yli sata työkokeilupaikkaa. Työjaksot olivat noin puoli vuotta kerrallaan. Hanke tarjosi myös koulutusta ja pyrki sitä kautta rohkaisemaan seurakuntia tulemaan mukaan työllisyystoimintaan. Osa seurakunnista on jo vakiinnuttanut paikkansa tukityöllistettyjen työnantajana.

Kykyportaat-hanke on vuosina 2016–2019 pyrkinyt antamaan nuorille mahdollisuuden päästä irti syrjäytymiskierteestä. Tämä ESR-rahoitteinen hanke pyrki avaamaan nuorille työkokeilupaikkoja ja koulutuspolkuja yhdessä Stadin ammattiopiston kautta. Vuosina 2018–2019 Snellu Caféssa on ollut noin 45 nuorta eri mittaisissa työskentelyjaksoissa. Heistä puolet tulivat juuri Kykyportaat-hankkeen kautta ja puolet Snellun omien kontaktien kautta. Näille nuorille oli työn lisäksi tärkeää tiivis ohjaus.

Seurakunnat jatkavat työllistämistä jatkossakin. Koko vuoden 2019 oli valmisteilla taustatyö Työraiteet – seurakunnat työllistämisen tukena -hankkeeseen, joka sai loppuvuodesta 244 000 euroa Euroopan sosiaalirahastolta. Valmisteluaikana etsimme hankkeen tavoitteet ja yhteistyökumppanit. Hankkeen tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien helsinkiläisten työttömien työllistymisedellytyksiä. Keinona on työ- tai opiskelupaikan löytyminen seurakunnissa tapahtuvan työkokeilun ja henkilökohtaisen tuen avulla. Lisäksi tuemme hankkeella osallistujien elämänhallinnan taitoja ja osallisuuden kokemusta yhteisövalmennuksen avulla. Tukea saavat myös seurakuntien työpaikkaohjaajina toimivat työntekijät hankkeen työkokeilijoiden ohjaamiseen. Kolmevuotinen hanke käynnistyy maaliskuun alussa vuonna 2020.

Hioimme logistiikkaa ruoka-avun kehittämishankkeessa

Keskeisenä osana hädänalaisten auttamisessa on seurakuntien ruoka-avun kehittäminen. Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteishanke alkoi vuonna 2018. Sen näkyvin osa on hävikkiruokaterminaalin perustaminen Helsinkiin vuoden 2020 aikana. Vuonna 2019 keskeisenä osana hanketta oli pilotoida logistiikkaa eli sitä, miten kaksi kylmäautoa kuljettavat tavaraa mahdollisimman sujuvasti. Keskitetty logistiikka pienentää hävikkiruuankuljetuksen hiilijalanjälkeä ja vähentää ajokilometrejä.

Toimitimme vuonna 2019 ruokaa yli neljällekymmenelle seurakuntien ja järjestöjen ruoka-aputoimijoille. Ruokailua, ruuanjakoa tai elintarvikekassien jakamista toteutetaan seurakunnissa yli kuusikymmentä kertaa viikossa. Yhteisöruokailuista valmistui myös tutkimus. Siinä kiinnitettiin huomiota, mikä rooli hävikkiruualla on tilaisuuksissa ja miten tilaisuudet on järjestetty. Moni ruokailutilaisuus ei onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Heidän lisäkseen suntiot ja diakoniatyöntekijät olivat työnsä puolesta vastuussa ruokailuista. Selvitys toi esille myös sen, että monelle yhteisöruokailu ei ole vain keino saada ruokaa. Siellä on mahdollista tavata seurakunnan työntekijöitä, saada apua arjen haasteisiin ja tavata muita ihmisiä.

Tilastoja diakoniaruokailuista

• Seurakuntien diakoniaruokailuihin osallistui yhteensä 24985 henkilöä.
• Ruokakasseja jaettiin yhteensä 5249 henkilölle.
• Snellu Café tilastoja:
• Nuoria työllistämis/harjoittelujaksolla 28
• Kahden euron lounaita myyty 15 481
• Viiden euron lounaita 767
• kymmenen euron lounaita 35
• lounasasiakkaita kaikkiaan ravintolassa 17 647

Kehitysvammaisten joulukirkko oli vuonna 2019 aiempia vuosia jännittävämpi: paikalla oli televisiokamerat. Esiintyjät harjoittelivat ensin ryhmäkodissa. Kehitysvammaisten joulukirkossa kaikki pääsivät osallistumaan. Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansa sekä Kaarina Särkiluoto lukivat esirukouksen. Joulukirkossa esiintyi Resonaaribändi. Kehitysvammaisia joulukirkon tekijöitä oli avustamassa joukko lähihoitajaopiskelijoita.

Varustamot kehittävät uudenlaista diakoniaa

Varustamot eli uudenlaiset diakoniakeskukset pyrkivät yhdistämään diakonisen perusseurakuntatyön, diakonian uudet toimintamuodot ja kirkon yhteiskunnallisen roolin. Vuonna 2019 oli käynnissä Varustamojen selvitysprojekti, jossa selvitimme yhteisöllisten diakoniakeskusten perustamista Helsinkiin. Hankimme asiakasymmärrystä diakoniatyöntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta, selvitimme rahoitusvaihtoehtoja, kumppanuuksia, sisältöjä, pelisääntöjä ja resursseja. Vuoden päätteeksi laadimme toteutussuunnitelman tulevaisuuden Varustamoihin.

Selvitysprojektissa huomasimme, että Helsingissä on paljon palveluita ja toimintaa eri ikäisille ja erilaisessa elämäntilanteessa oleville kaupunkilaisille. Emme löytäneet yhtään ryhmää, jolle ei olisi suunnattu lainkaan palveluita. Kuitenkin joillain alueilla on alueellisia katveita palveluissa ja toiminnassa ja tietyiltä alueilta palveluihin on pidempi matka.

Selvitystyössä nousi muutamia ajankohtaisia ilmiöitä: osallisuus, ekologisuus ja innovatiivisuus. Nämä tulevat olemaan toimintansa aloittavien Varustamoiden keskeisiä arvoja. Haluamme tarjota kiireetöntä rinnalla kulkemista, tukea ja neuvontaa sekä palveluihin ohjaamista. Tarkoituksenamme on, että Varustamoon tuleva ihminen saa meiltä kaipaavansa palvelun ja hän kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulisi kuulluksi ja nähdyksi itsenään ja hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Varustamojen ydintoimintaa tulevat olemaan Waste & Feast -hävikkiruokaravintolat, työllistämistoiminta ja yhteiset palvelut. Hävikkiruokaravintolat työllistävät ja samalla ehkäisevät syrjäytymistä. Varustamot voivat myös rikastaa seurakuntien työtä ja mahdollistaa yhteistyötä verkostoissa. Yhteisiä palveluita on mahdollista kanavoida Varustamoihin sen mukaan, mitä alueella tarvitaan: Varustamoissa voi tarjota ja toteuttaa Raha-asiain neuvontaa, perheneuvontaa, erityisnuorisotyötä, erityisdiakoniaa ja maahanmuuttajatyötä.

Waste&Feast -hävikkiruokaravintoloita oli vuonna 2019 yhteensä jo kuusi, esimerkiksi Matteuksen kirkolla ja Hermannin diakoniatalolla. Keskeistä näissä on yhteisöllisten ruokailujen lisäksi työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia työkokeilijoita. Vuonna 2019 työllistettyjä oli 80.

Matteuksen kirkolla Waste&Feast -Snellu Caféssa olemme jo etsineet, miten teemme yhteistä työtä yhdessä. Se on ollut pohjana varustamojen työskentelylle. Marraskuussa 2019 alkoi uuden Varustamon suunnittelu Pekanraitille Malmille. Paikalla oli noin kuusikymmentä innokasta suunnittelijaa.

Varustamot tulevat olemaan ryhmien, kulttuurin ja hengellisen elämän paikkoja. Kuulemme siellä ihmisten tarpeita, havaitsemme ilmiöitä ja tartumme niihin. Esimerkiksi raha-asiain neuvonta eli RaRi-toiminta on suunniteltu yhdeksi Varustamon palveluksi. Vuonna 2019 neuvontaa oli 15 suomenkielisessä ja 3 ruotsinkielisessä seurakunnassa. Neuvojina on yli 75 vapaaehtoista, jotka tapaavat asiakkaista pareittain. Heillä on ollut jo yli 200 eri asiakasta. Neuvonnassa on tärkeää ohjaus ja kannustus. Neuvonnasta tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat ovat kokeneet tulleensa kohdatuiksi sekä saaneensa konkreettisia neuvoja ja toivoa haasteellisiin taloustilanteisiin.