Hallinnon, seurakuntien, hautaustoimen, kiinteistötoimen ja yhteisen seurakuntatyön kulut ovat toiminta- eli käyttökatteeseen merkittyjä menoja ja niissä on huomioitu vain ulkoiset tuotot ja kulut. Sijotuskiinteistöjen kulut, verotuskulut, rahoituskulut ja keskusrahastomaksut on merkitty vuosikatteeseen.

Palkat suurin kuluerä

Toimintakuluista suurin osa eli 52,2 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja. Näistä kuluista on pyritty säästämään siten, että eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa sen, että seurakunnassa ei enää olekaan tarpeeksi jonkin alan työntekijöitä.

Viime vuosina onkin pohdittu, olisiko mahdollista siirtää työntekijöitä seurakunnasta toiseen tarpeen mukaan. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys eivät kuitenkaan mahdollista liikkuvuutta, eräänlaista yhden työnantajan periaatetta: seurakunnat ovat itsenäisiä ja päättävät omista työntekijöistään.

Suurempi seurakuntakoko tai työntekijöiden helpompi siirtyminen seurakunnasta toiseen tasapainottaisivat niitä tilanteita, joissa eri seurakuntien henkilöstöresurssit jakautuvat epätasaisesti tai työntekijöiden koulutuksessa, ikärakenteessa tai osaamisessa on epäsuhtaa.

Seurakuntayhtymällä on paljon hallinnollisia tehtäviä

Helsingin seurakuntayhtymän kuluista 7,6 miljoonaa euroa menee hallintokuluihin. Ne koostuvat talouspalveluista, henkilöstöpalveluista, tietohallintopalveluista sekä laki-, asianhallinta- ja keskusrekisteripalveluista.

Monet näistä tehtävistä, kuten keskusrekisteripalvelut, ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä, joiden hoitaminen on kirkon vastuulla. Myös yhteisen kirkkoneuvoston ja -valtuuston toiminnan järjestäminen ovat yhtymän pakollisia tehtäviä.

Seurakuntayhtymä ohjaa rahaa seurakunnille ja rahastoille

Helsingin seurakunnat saavat käyttötalouden rahansa seurakuntayhtymältä. Rahojen jakoperusteissa otetaan huomioon esimerkiksi seurakunnan jäsenmäärä, alueella asuvien ihmisten määrä ja alle 18-vuotiaiden osuus alueen asukkaista.

Seurakuntayhtymän kautta ohjataan rahaa myös koko kirkon keskushallinnosta vastaavalle Kirkon keskusrahastolle. Helsingin seurakunnat maksoivat rahastoon 9,2 miljoonaa euroa. Keskusrahasto on samalla tasausrahasto, jolla tuetaan heikoimmassa asemassa olevia seurakuntia muualla Suomessa.

Rahaa ohjataan seurakuntayhtymästä myös Kirkon eläkerahastoon, joka vastaa myös Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöiden eläkkeistä.

Verojen kerääminen maksaa sekin: kirkollisverot kerätään valtionverotuksen yhteydessä, ja valtio perii seurakuntayhtymältä 1,4 miljoonaa euroa verotuskuluina.

Kiinteistöpuolella menee rahaa remontteihin

Kiinteistöosasto on pyrkinyt remontoimaan joka vuosi yhden suuren ja yhden pienen kirkon. Vuonna 2017 alkoi Lauttasaaren kirkon remontin suunnittelu. Oulunkylän, Maunulan ja Kannelmäen kirkkojen remonttisuunnitelmat ovat myös käynnistyneet.

Ennen remontin alkua kilpailutuksen voittanut arkkitehti ja kiinteistöosaston edustaja kyselevät seurakuntalaisten tarpeista ja odotuksista. Sen jälkeen arkkitehti tekee suunnitelmat.

− Aika usein kirkkojen korjaushankkeissa on mukana kirkon suunnitellut arkkitehti, joka kertoo remontoijille, minkälaisen viestin rakennuksen on tarkoitus kertoa, kiinteistöjohtaja Kai Heinonen sanoo.

Kiinteistöosasto käytti investointeihin vuonna 2017 yhteensä 5,0 miljoonaa euroa. Henkilökuntavajeen vuoksi osaston investointien määrä väheni merkittävästi. Tämän vuoksi esimerkiksi remontoinnit viivästyivät eikä niihin budjetoitua rahaa ehditty käyttämään.

Vuonna 2017 merkittävimpiä investointeja olivat Malmin hautausmaan krematoriouunin uudelleenmuuraus, hautausmaarakennusten korjaukset, hautausmaiden maa- ja vesirakentaminen ja Johanneksen kirkon kuoriurut.

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo Roihuvuoren kirkon remontista tappausesimerkkinä.

Lue lisää

• Yhteisen seurakuntatyön kuluista.
  
• Miten Helsingin seurakuntayhtymä auttaa?
  
• Säästöistä
  

‍