Kaikkien seurakuntien yhteinen seurakunnallinen toiminta:

Yhteisen seurakuntatyön työkenttä on laaja ja sen budjetista rahoitetaan monenlaisia palveluita. Suurin osa rahoista menee auttamiseen, esimerkiksi diakoniatyöhön, perheneuvontaan ja sairaalasielunhoitoon.

Yhteisestä budjetista saavat toimintarahansa myös viestintä. Budjetista jaetaan avustuksia myös muutamille lähetysjärjestöille, kansainvälisen diakonian järjestöille, suomalaisille yhdistyksille ja vieraskielistä työtä tekeville seurakunnille. Lehtisaaren nuorisokodin kustannukset katetaan pääkaupunkiseudun kaupunkien maksamilla hoitomaksuilla.

Toiminta-alueeseen kuuluu edellisten lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kulttuurien välinen työ ja uskontojen välinen dialogi. Budjetista rahoitetaan myös seurakuntien yhteisiä lyhytaikaisia hankkeita.

Jos haluat lukea tarkemmin yhteisen seurakuntatyön toiminnasta, löydät täältä vuosikertomuksen.

Rahaa tapahtumiin ja uuteen toimintakulttuuriin

Helsingissä järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia, joita rahoitetaan yhteisen toiminnan budjetista. Vuonna 2017 tällaisia tapahtumia olivat Suvivirsitapahtuma Narinkkatorilla ja joululaulupäivä. Näiden lisäksi yhteisistä rahoista tuetaan seurakunnissa pidettäviä tapahtumia, kuten lukuvuoden alussa kouluun lähtevien siunaaminen.

Marraskuussa 2017 jokaisen pääkaupunkiseutulaisen kirkon jäsenen talouteen lähetettiin joulukalenteri, ja joulukuun alussa moni työmatkalainen sai seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön tempauksessa käteensä piparipussin.

Seurakuntien toimintaympäristö muuttuu ja talous kiristyy. Samalla kaikki seurakunnat ja seurakuntayhtymä pyrkivät kehittämään yhteistä toimintakulttuuria, jonka ytimessä on syvempi yhteisöllisyys ja sen kuunteleminen, mitä helsinkiläiset tarvitsevat. Tavoitteena on mennä sinne, missä hätä on suurin, reagoida rohkeasti ja ripeästi ja käyttää seurakuntien tiloja monipuolisesti.

Muutosta tukevat erilaiset uudet hankeideat, joiden toteuttamiseen seurakunnat ovat voineet hakea toimintakulttuurin muutokseen Yhteisen seurakunnallisen toiminnan rahoista Luther-sponssi ja Luther-potti -rahoitusta. Kohteet valitaan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden työryhmässä.

Vuonna 2017 sponssi- ja pottirahaa myönnettiin uudentyyppisen elintarvikeavun kehittämiseen, hävikkiruokaa hyödyntäviin yhteisruokailuihin, kristillisen meditaation kehittämiseen, uudisrakennusalueilla liikkuvan seurakuntabussin hankintaan ja esimerkiksi sähköisen suorituskortin kehittämiseen rippikoululaisille.

Lähetystyön tuki herätti keskustelua

Helsingin seurakuntayhtymä tuki vuonna 2017 lähetysjärjestöjä ja kansainvälistä diakoniaa.

Lähetysjärjestöistä tukea saivat Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Kansainvälisen diakonian tuki kanavoitui Kirkon Ulkomaanavun kautta ja viime vuonna sitä jaettiin noin 600 000 euroa.

Järjestöjen tukemisen jakoperusteet päätettiin vuonna 2015 vuosiksi 2016−2019. Valituille järjestöille suunnatun tuen määräksi päätettiin kolme prosenttia talousarviovuoden kirkollisveron määrästä. Tukisummaa ei ole kuitenkaan pienennetty, vaikka verotulot ovat niukentuneet: tuen määrä verotuloista on nyt noussut jo neljään prosenttiin, sillä euromäärä on pidetty vakaana. Järjestöjen suhteelliset jako-osat ovat pysyneet samansuuruisina.

Lähetysjärjestöjen tuki herätti laajaa keskustelua yhteisessä kirkkovaltuustossa. Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jarmo Leppiniemi piti hyvänä, että apu kanavoitui vain muutamalle järjestölle.

− Kun muutamaa organisaatiota tuetaan suurella summalla, rahaa voi käyttää paljon itse auttamiseen. Useaa järjestöä tukiessa eri järjestöjen hallintokulujen osuus kasvaisi.

Leppiniemi piti myös tärkeänä sitä, että avustettavat järjestöt jakavat saman arvopohjan kuin Helsingin seurakuntayhtymä.

− Esimerkiksi suhtautuminen naispappeuteen ja samaa sukupuolta olevien avioliittoihin ovat arvokysymyksiä, jotka ovat vaikuttaneet monen valtuutetun valintoihin siitä, mitä järjestöjä he ovat halunneet tukea, Leppiniemi sanoo.

Kirkko valmistui Etiopiaan

Etiopian Mekane Yesus -kirkko on yksi maailman nopeimmin kasvavista kirkoista ja on jäsenmäärällä mitattuna maailman suurin luterilainen kirkko. Vuonna 2017 Dessien kaupunkiin valmistui uusi kirkkorakennus ja sen yhteydessä oleva toimintakeskus sekä liikehuoneistoja, joista seurakunta saa vuokratuottoja toimintaansa. Helsingin seurakuntayhtymä on rahoittanut hanketta kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 1,2 miljoonalla eurolla. Kirkkoon mahtuu noin 1 600 ihmistä ja sitä voidaan käyttää myös kaupungin suurimpana konferenssikeskuksena.

Yleisavustuksia järjestöille ja tapahtumiin

Yhteisen seurakunnallisen toiminnan kautta rahoitetaan vuosittain seurakuntien yhteisiä suurtapahtumia. Niihin kanavoidaan rahaa yleisavustuksista, joita saivat vuonna 2017 esimerkiksi pääsiäistapahtuma Via Crucis, Kirkon musiikkijuhlat ja Reformaation merkkivuoden tilaisuudet. Kaikkiaan vuonna 2017 rahoitettiin viittätoista tapahtumaa.

Merkittävin kohde oli Kirkon musiikkijuhlat, johon kanavoitiin noin 64 000 euroa. Musiikkijuhlien kaikissa tilaisuuksissa oli yhteensä 42 000 kävijää. Reformaation merkkivuoteen liittyviä tapahtumia Helsingin seurakuntayhtymä tuki 53 000 eurolla.

Juutalaiselle seurakunnalle myönnettiin 20 000 euron avustus hautausmaan ylläpitoon. Taustalla on se, että luterilaiset seurakunnat saavat valtion budjetista määrärahan yhteiskunnallisten palvelujen kuten hautausmaiden ylläpitoon, mutta juutalainen seurakunta ei.

Vieraskielistä työtä tehdään yhdessä

Helsingin seurakuntayhtymä panosti vuonna 2017 vieraskieliseen seurakuntatyöhön 538 000 euroa. Avustuksia saivat Helsingin anglikaaninen seurakunta sekä International Evangelical Church eli kansainvälinen seurakunta. Kiinan-, arabian-, viron-, venäjän- ja englanninkielinen seurakuntatyö on sijoitettu niin sanottuihin kotipesäseurakuntiin. Työ kohdistuu kaikkiin kyseisiin kieliryhmiin kuuluviin pääkaupunkiseudun asukkaisiin ja työn rahoittamiseen osallistuvat Helsingin lisäksi muut pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät.

Vieraskielisen työn tuki on pysynyt viime vuosina melko samana.

Viestinnän mielenkiintoinen vuosi

Yhteiselle viestinnälle vuosi 2017 oli mielenkiintoinen, sillä pääkaupunkiseudun kolmen seurakuntayhtymän lehdet yhdistyivät Kirkko & kaupunki -lehdeksi. Paperinen lehti alkoi vuoden alusta ilmestyä joka toinen viikko, ja siinä on kullakin kaupungilla oma osio yhteisten sivujen lisäksi. Paperilehden lisäksi myös Kirkko & kaupunki -lehden verkkosivut uudistuivat.

Lehden toimituskunta siirtyi kokonaisuudessa Helsingin seurakuntayhtymän palkkalistoille. Mediatoimitus tuottaa myös valtakunnallisesti tunnettua ja useimmissa kaupungeissa sekä netissä kuuluvaa Jouluradiota.