Seurakuntayhtymässä säästetään ja pohditaan uutta toimintakulttuuria
− Hyvä suunnittelu on yksi keino säästää: budjettikehykset ja talousarviot tehdään sellaisiksi, että säästöjä syntyy. Kun kehystä pienennetään, organisaation on mietittävä toimintoja uudelleen ja karsittava menoja. Säästöjä voi saada aikaan myös organisoimalla uudelleen ja kilpailuttamalla paremmin, toukokuuhun 2018 hallintojohtajana toiminut Jussi Muhonen sanoo.
Seurakuntayhtymän suurimmat menot koituvat kiinteistöistä ja henkilöstökuluista, joten niistä on mahdollisuus myös säästää eniten. Ensimmäisenä vuonna eli 2016 seurakuntien piti saada 3 prosentin säästöt, seuraavana 5 prosenttia lisää ja lopuksi edellisten lisäksi 7 prosentin säästöt.
− Valtuutetut joutuivat tekemään kipeitä päätöksiä, jotka vaikuttivat myös heidän oman seurakuntansa toimintaan, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila kertoo.
Raittia kertoo hämmästyneensä siitä, miten hyvin seurakunnat onnistuivat säästötavoitteissaan.
– Työ hoidetaan nyt vähemmällä henkilökunnalla ja seurakunnissa löytyi valmius vähentää toimitiloja.
Henkilöstöä ei irtisanottu
Henkilöstöön kohdistuvat säästöt saatiin luonnollisen poistuman kautta siten, että eläkkeelle jäävien ja työtä vaihtavien tilalle ei palkattu uusia työntekijöitä. Ongelmaton tämäkään ratkaisu ei ole.
− Valtuustossa on ollut huolta työvoiman vähenemisen sattumanvaraisuudesta. Jos jossain seurakunnassa kaikki diakoniatyöntekijät jäisivät samoihin aikoihin eläkkeelle, eikö heidän tilalleen voisikaan palkata uusia diakoniatyöntekijöitä, Raittila kertoo valtuuston huolesta.
Ratkaisua on etsitty pohtimalla, voisivatko kaikki työntekijät olla yhtymän henkilöstöä. Myös nykyistä suuremmat seurakunnat mahdollistaisivat työntekijöiden liikuttelun tarpeen mukaan.
Seurakuntien ohella säästöt ovat koskeneet myös seurakuntayhtymän eri osastoja. Henkilöstöä on sijoitettu uudelleen talon sisällä. Eläköitymisten ja tehtäväsiirtojen lisäksi säästöjä on tullut myös siten, että palveluita on ostettu aiempaa tehokkaammin.
Kiinteistökuluissa säästettiin aikataulussa
Kiinteistöosaston säästöt ovat syntyneet pääasiassa luopumalla tiloista.
− Kiinteistöosasto päätti vähentää rakennusten ylläpitokuluja 15 prosenttia, mikä tarkoittaa toimitilojen vähentämistä, kertoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.
Luopumiset etenivät niin, että kiinteistöjohtaja keskusteli jokaisen kirkkoherran kanssa seurakuntien tarpeesta ja sisäisten vuokrien määrästä. He miettivät, paljonko käytössä olevasta tilasta luopuminen säästäisi. Lopullisen luopumispäätöksen teki kyseinen seurakuntaneuvosto itse. Seurakunnat tekivät päätöksiä vähentää kiinteistöjä 17 prosentilla siten, että huomioidaan sisäiset vuokrat. Pinta-aloilla laskettuna tiloja vähennettiin 22 prosenttia.
− Meidän pitää saada uusia käyttäjiä tyhjentyneisiin tiloihin joko myymällä tai vuokraamalla. Nyt tämä vaihe on käynnissä, Heinonen sanoo.
Tiloille uusia käyttäjiä ja uutta käyttöä
Monille luovutuille tiloille on löytynyt uusia käyttäjiä, muun muassa päiväkotiyritykset ovat olleet kiinnostuneita useista kiinteistöistä.
Toinen keino säästää kiinteistöissä on tehostaa jäljelle jääneiden seurakunnallisten tilojen käyttöä. Esimerkiksi Kallion ja Roihuvuoren kirkkorakennuksiin on remontoitu toimistotiloja.
Kannelmäen ja Roihuvuoren kirkkojen vieressä olevat toimistotilat ovat huonokuntoisia eikä niitä tarvita eikä niitä kannata peruskorjata entiseen käyttötarkoitukseen. Ne on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle uudisrakennukset todennäköisesti palveluasumiseen.
Toimintakulttuurin muutoksella vastataan kaupunkilaisten tarpeisiin
Henkilöstö- ja kiinteistöpuolen säästöjen lisäksi vähemmällä rahalla on pyritty toimimaan tehokkaammin. Toimintakulttuurin muutoksen idea on se, että helsinkiläiset seurakunnat ja yhteiset yksiköt reagoivat aiempaa paremmin helsinkiläisten tarpeeseen.
− Selvitämme, mikä tarve on. Emme päätä sitä heidän puolestaan. Kysymme vaikka kastetun lapsen perheeltä, mitä he tarvitsevat, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo.
Kaupunkilaisten tarpeista löytyy tietoja myös olemassa olevista tutkimuksista ja selvityksistä.
– Tiedon analysointi on osa toiminnan suunnittelua, ihmisten tarpeiden kartoittamisen lisäksi. Seurakuntien osaamista on yhdessä eläminen: hyvät eväät lasten ja nuorten kasvuun, hyvä vanhuus, hyvä kuolema ja sairastuneen tukeminen. Näemmekö, mikä juuri nyt tai lähitulevaisuudessa on eniten tarpeen? Olemmeko organisoineet osaamisen niin, että sillä on paras mahdollinen vaikutus? yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila pohtii.
Raittilan mielestä seurakuntien pitäisi etsiä kriittisiä pisteitä seurakuntarajoja korostamatta ja keskittää voimavaroja sinne, missä niitä kulloinkin eniten tarvitaan.
Seurakunnat pyrkivät myös reagoimaan muutoksiin nopeammin.
− Pyrimme huomioimaan muutoksen nopean syklin. Toisaalta kirkon tehtävä on rauhoittaa ja tuoda pysyvyyttä. Ja meidän pitää tehdä entistä enemmän yhdessä. Resurssit pienenevät, mutta jos osaamme oikeasti verkostoitua, niin saamme enemmän aikaiseksi pienemmillä resursseilla, Rintamäki sanoo.
Seurakunnat tekevät paljon kaikkien kaupunkilaisten hyväksi, ei pelkästään jäsenien. Esimerkiksi perhekerhoissa ja muskareissa käy kirkkoon kuulumattomia ihmisiä. Diakonia-asiakkaankaan ei tarvitse olla kirkon jäsen. Vielä toistaiseksi jäseniltä kerätyt kirkollisverot ovat riittäneet tähän. Rintamäen mukaan tulevaisuudessa on syytä keskustella myös siitä vaihtoehdosta, että jotkut palvelut suunnattaisiin vain jäsenille.
Toimintakulttuurin muutos on nykymuodossaan suunniteltu ulottuvaksi vuoden 2018 eli kuluvan valtuustokauden loppuun.
− Kun uudet valtuutetut aloittavat, katsomme mihin muutoksessa on päästy ja miten muutosta jatketaan, Rintamäki kertoo.
Luovutut tilat
Näistä luovuttu: Hakavuoren kirkko, Herttoniemenrannan seurakuntakoti, Alppilan kirkon kolmas kerros, Kannelmäen kirkkoherranviraston virastosiipi, Puistolan seurakuntatalo, Malmin seurakuntatalo, Takaniityntien kerhohuone, Säterinportti, Länsi-Pasilan kappeli, Seurakuntatalo Pyhä Jysäys Kivikossa, Porintien kerhohuoneisto, Itä-Pasilan seurakuntakoti, Torpparinmäen korttelitalo, Korkeavuorenkadun seurakuntatilat, Roihuvuoren kirkon virastosiipi ja Runeberginkadun kahdet seurakuntatilat
Lisää säästöistä täältä
syksy 2015:
- Syksyllä 2015 ilmestynyt Kirkko & kaupungin juttu tuo yleiskatsauksen talouteen
- Syksyllä 2015 ilmestynyt Kirkko & kaupungin juttu pohtii kirkkojen myyntiä.
syksy 2017:
